Kokeiluilla voidaan ohjata arkea kestävämpään suuntaan

Erilaisten kokeilujen avulla voidaan kehittää uudenlaisia paikallisia ja valtakunnallisia toimintatapoja. Kestävyyteen tähtäävät paikalliset kokeilut voivat kartoittaa esimerkiksi, miten ihmiset saadaan käyttämään joukkoliikennettä, tai millaisilla keinoin kouluruokailusta tehdään kestävämpää.

Senja Laakso on tutkinut sitä, mitä paikallisilta kokeiluilta voidaan odottaa, ja miten olemassa olevat käytännöt ja kokeilujen tuomat muutokset pystytään yhdistämään arjessa.
    
– Pientenkin kokeilujen taustalla on ajatus, että niiden oppeja voidaan monistaa ympäri maata. Lopulta voidaan muuttaa sitä, miten tuotamme energiaa, liikumme tai kierrätämme raaka-aineita. Olisi kuitenkin arvokasta pohtia, mikä on kunkin kokeilun rooli tässä prosessissa, Helsingin yliopistossa väittelevä Laakso sanoo.

Senja Laakso keskittyi väitöskirjassaan siihen, miten kokeiluihin osallistuvat ottavat uusia tuotteita ja palveluita käyttöön arjessaan. Samalla hän kartoitti, millä tavoin uudet käytännöt leviävät osallistujien lähipiirissä.

– Vaikka kestävän kulutustason saavuttaminen edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, yksittäisten ihmisten kokemukset voivat auttaa ymmärtämään muutokselle keskeisiä tekijöitä.

Senja Laakso havaitsi, että kokeiluihin osallistujien kokemus on usein hyvin erilainen kuin kokeilujen toteuttajien. Kokeilujen tarkasteleminen osallistujien perspektiivistä tarjoaakin uudenlaisen näkökulman kokeilukulttuuriin.

– Esimerkiksi autosta luopuminen ei riipu ainoastaan sopivien bussivuorojen olemassaolosta tai joukkoliikenteen hinnasta. Se riippuu myös siitä, kuinka itsenäisesti lapset pääsevät liikkumaan, millaisia odotuksia auton käytölle eri tilanteissa on, tai missä läheiset asuvat. Tällaisten ongelmien ratkomisesta ihmisten arki koostuu, ja uusien kestävien elämäntapojen pitäisi päästä juurtumaan niiden keskelle, summaa Laakso.

– Samoin lounaan tarjoaminen lähikoulussa saattaa vaikuttaa koko siihen tapaan, jolla vanhukset liikkuvat. Huomion kiinnittäminen arkisten käytäntöjen keskinäisiin kytköksiin voisikin auttaa kohdistamaan kokeilut niin, että muutokset arjessa ovat helpompia. Näin voidaan avata mahdollisuuksia kestävien käytäntöjen luomiselle ja vakiinnuttamiselle.

––––––––––––––

FM Senja Laakso väittele Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 6 (uudella puolella, 3. kerros, Fabianinkatu 33) perjantaina 16.6. klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Inge Røpke Aalborgin yliopistosta ja kustoksena professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja on saatavilla E-thesis-palvelusta.