Kokemäenjokilaakson vedenhankinnan alueellinen kehittämissuunnitelma on valmistunut (Satakunta)
Kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata alueen vedensaanti pitkälle tulevaisuuteen ja löytää yhteistyömahdollisuudet
Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu Porin Veden tekopohjavesilaitosta lukuun ottamatta pohjaveden hyödyntämiseen. Vedenhankinta on viime vuosina osoittautunut haasteelliseksi muun muassa pidentyneiden kuivakausien ja pohjavesiin vaikuttavan toiminnan, kuten ojituksen, soranoton ja riskitoimintojen vuoksi. Vedenhankintayhteistyön lisäämiseksi ja vedenhankinnan turvaamiseksi päätettiin laatia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimana yhteinen kehittämissuunnitelma. Suunnittelijaksi valikoitui Sweco Oy.
Nykyiset vedenottoratkaisut riittämättömiä varmistamaan vedenhankintaa tulevaisuudessa
Suunnittelun aikana todettiin, että omien ottamoiden kehittämisellä, nykyisten pohjavesialueiden tehokkaammalla hyödyntämisellä ja uusia yhdysvesijohtoja kehittämällä ei pystytä varmistamaan raakaveden riittävyyttä. Eurajoen ja Ulvilan omat pohjavesivarat ovat jo kokonaisuudessaan käytössä. Harjavallassa ja Kokemäellä ennustetun pohjaveden pinnan laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan tulevaisuudessa yhtä paljon kuin nykyään. Porin Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti ei mahdollista veden jakelua koko suunnittelualueelle.
Tavoitteena on siirtyä koko alueella vaiheittain tekopohjaveden käyttöön
Suunnitelmaratkaisun vedenhankinta perustuu tekopohjaveteen. Porin Harjakankaalla jo olevan tekopohjavesilaitoksen lisäksi rakennetaan uusi Järilänvuoren tekopohjavesilaitos. Veden jakelua parannetaan toteuttamalla siirtoyhteydet Eurajoelle ja Kokemäki-Pori välille. Suunnitelmaratkaisu toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään hankkeisiin, joiden toteutuksesta on jo päätökset olemassa. Lisäksi parannetaan toimintavarmuutta sekä kartoitetaan käyttöön jäävien saneerausikäisten vedenottamoiden kunto ja tehdään tarvittavat kunnostustyöt. Vaiheessa 2 toteutetaan varavesiyhteyksiä, joita tullaan hyödyntämään myös tekopohjaveden jakelussa. Vaiheessa 3 toteutetaan loput vedenjakeluun liittyvät yhdysvesijohdot ja rakennetaan Järilänvuoren tekopohjavesilaitos.
Valitulla suunnitelmaratkaisulla vastataan parhaiten suunnitelmalle asetettuihin tavoitteisiin
ja sen avulla voidaan parantaa suunnittelualueen vedenhankinnan toimintavarmuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 52 miljoonaa euroa.
Kuntien päätöksillä ratkaistaan vesihuollon tulevaisuus alueella
Suunnitelma valmistui tammikuun lopussa ja se on toimitettu vaikutusalueen kuntiin lausunnolle. Saatavien lausuntojen perusteella päätetään toteutettavista jatkotoimenpiteistä ja aikatauluista.
Vedenhankinnan jatkokehittämistä varten esitetään perustettavaksi koko suunnittelualueen kattava ohjausryhmä, joka arvioi ja kehittää alueellista vedenhankintaa kohti yhteistä tekopohjavesilaitosta. Tekopohjavesilaitosta varten esitetään myös perustettavaksi kuntien omistama tukkuvesiyhtiö, joka vastaa tekopohjavesilaitoshankkeen toteuttamisesta.
Suunnitelma julkaistiin keskiviikkona 3.3.2021.
Julkistamistilaisuus (YouTube)
Lisätietoja:
Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 890
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.
Saaristomeri-ohjelman toteutusta vauhditetaan pilottialueilla16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme