Kangasala-talo Oy

Kokoelmat kertovat -luento pureutuu Kustaa Hiekan taidekokoelmiin

Jaa

Kimmo Pyykkö -taidemuseon luennolla to 12.4. kuullaan kultaseppä, teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855–1937) taidekokoelmista. Intohimoisen keräilijän elämää ja taidetta valottaa Hiekan taidemuseon johtaja Liisa Rintala.

Kuva: Hiekan taidemuseo
Kuva: Hiekan taidemuseo

Hiekan taidemuseon perustaja Kustaa Hiekka oli kultaseppä, teollisuusneuvos, keräilijä ja matkailija, joka teki yli 40 ulkomaanmatkaa vuosina 1875–1936.

Hän keräsi lähes 400 taideteosta sisältävän kokoelman, joka koostuu pääosin kotimaisesta kuvataiteesta 1850-luvulta nykyaikaan. Maalausten ja veistosten lisäksi kokoelmissa on muun muassa rahoja, kelloja, kulta-, hopea- ja tinaesineitä, huonekaluja ja kansatieteellistä aineistoa.

Taidekokoelman biedermeieria edustavat Ferdinand von Wrightin teokset ja romanttisia maisemamaalauksia Berndt Lindholmin sekä Hjalmar Munsterhjelmin työt. Kultakauden maalareista mukana ovat Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Hugo Simberg.

Vuosisadan alun kansainvälisempää ja puhtaiden värien voittokulusta kertovaa tyyliä kuvaavat Magnus Enckellin, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen, Tyko Sallisen ja Ilmari Aallon teokset.

Tamperelaisia taiteilijoita kokoelmassa edustavat muun muassa Gabriel Engberg, Kaarlo Vuori, Lennu Juvela, Tauno Hämeranta, Kauko Salmi ja nykytaiteilijoista Marra Lampi ja Anna Alapuro.

Kustaa Hiekka (nimeltään Gustaf Lindell vuosina 1871–1919) syntyi 1855 Laitilassa vanhaan talonpoikaissukuun. Hän lähti 14-vuotiaana Uuteenkaupunkiin oppipojaksi Leander Holmin kultasepänpajaan. Vuonna 1879 Hiekka muutti Tampereelle ja perusti kaupunkiin hyvin menestyvän liikkeen.

Vuonna 1898 Kustaa Hiekka perusti maamme ensimmäisen jalometalliteollisuuden yrityksen, Suomen Kultaseppä Oy:n helsinkiläisen Karl Hägglundin ja turkulaisen Wilhelm Petterssonin kanssa. Hiekka johti yrityksen kaikkia liikkeitä ja vaikutti sen kehittymiseen edistyksellisillä aloitteillaan.

Myytyään osuutensa yrityksestä vuonna 1919 Hiekka keskittyi tulevan museonsa perustamiseen. Hänen rakennuttamansa museorakennus valmistui vuonna 1928 ja museo avattiin yleisölle 1931. Hiekan taidemuseo on nykyään Suomen vanhin yksityinen taidemuseo.

Museonjohtaja Liisa Rintalan luento on osa Kimmo -Pyykkö taidemuseon Kokoelmat kertovat -luentosarjaa, joka johdattelee pirkanmaalaisten taidekokoelmien saloihin. Luentosarjassa kysytään, miten kokoelmat syntyvät ja mitä ne kertovat taiteilijasta tai keräilijästä?

Kokoelmat kertovat -luento: Hiekan taidemuseon kokoelma Kimmo Pyykkö -taidemuseossa to 12.4. klo 17:30. Vapaa pääsy.

Kevään viimeinen luento to 17.5. klo 17.30 käsittelee Emil Wikströmin taiteilijakoti Visavuoren kokoelmaa.

Mediakuva kansiossa: https://www.dropbox.com/sh/0ur9zdmmz582vvi/AAAglte_zH4fhB6RfVhVHeFKa?dl=0
Kuvat: Hiekan taidemuseo

Lisätiedot:

Liisa Rintala
Museonjohtaja
Hiekan taidemuseo
liisa.rintala (at) pyynikinlinna.fi
050 5237 251

Laura Pekkala
Tiedottaja
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
laura.pekkala (at) kangasala-talo.fi
040 773 0196

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Hiekan taidemuseo
Kuva: Hiekan taidemuseo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kangasala-talo Oy
Kangasala-talo Oy
Kuohunharjuntie 6
36201 Kangasala

040 773 0148http://www.kangasala-talo.fi/

Kangasala-talo on maan uusin kulttuurikeskus, joka sijaitsee Kangasalan keskustassa 20 minuutin ajomatkan päässä Tampereelta. Talon avajaisviikkoa vietettiin helmikuussa 2015. Kangasala-talossa on 285-paikkainen konserttisali, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, galleria, Kangasalan valtuustosali sekä kunnanhallituksen kokoustila.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kangasala-talo Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme