Kokoomuksen Keto-Huovinen: Oikeusvaltio tarvitsee riittävät resurssit selvitäkseen

Eduskunta käsitteli tänään historian ensimmäisen valtioneuvoston selonteon oikeudenhoidosta. Oikeudenhoidon selonteko antaa tilannekuvan suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta ja toimenpide-ehdotuksia ongelmakohtien korjaamiseksi. Ongelmiksi nostetaan etenkin oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus.

”Keskeisin syy oikeusprosessien pitkiin kestoihin on oikeudenhoidon riittämätön perusrahoitus. Jotta suomalaisten oikeusturva voi toteutua, on koko rikosprosessiketju oltava riittävästi resursoitu aina poliisista syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuimiin ja rikosseuraamuslaitokseen. Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että prosessien kestot lyhenevät eivätkä luopumisratkaisujen määrät enää lisäänny,” kansanedustaja Pihla Keto Huovinen (kok.) toteaa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.

Selontekoon ryhdyttiin lakivaliokunnan aloitteesta. Keto-Huovinen antaa kiitosta selontekoon ryhtymisestä ja ongelmien esiin nostamisesta.

”Olen puhunut koko eduskuntakauden oikeudenhoidon tilasta, pidentyneistä käsittelyajoista, oikeusturvan kalleudesta ja henkilöstön jaksamisesta, joten pidän tätä erittäin tärkeänä asiana. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ymmärretään, kuinka tärkeitä koko rikosprosessiketjun riittävät resurssit ovat sisäisen turvallisuuden kannalta,” Keto-Huovinen sanoo.

Kokoomus julkaisi tiistaina vaihtoehtobudjettinsa, jossa oikeudenhoidolle esitetään lisärahoitusta. Kokoomus osoittaisi tuomioistuimille 10 miljoonaa euroa lisää lyhentämään oikeudenkäyntien kestoja. Myös syyttäjälaitoksen työtaakkaa kevennettäisiin vahvistamalla syyttäjälaitoksen rahoitusta 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi vankilaturvallisuutta parannettaisiin lisäämällä rikosseuraamuslaitokselle 5 miljoonaa euroa.

”Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen politiikalle vaihtoehdon, joka turvaa oikeusjärjestelmän resurssit. Oikeusvaltiolle tarvittavat rahat ovat pieniä suhteessa kokonaisuuteen, jossa hallitus on lisännyt pysyviä menoja vaalikauden aikana yli tuhannella miljoonalla eurolla. Arvoisa hallitus, oletteko valmiit tarttumaan kokoomuksen esitykseen ja lisäämään oikeusjärjestelmän resursseja?” Keto-Huovinen sanoo.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 1.12.2022 (Keto-Huovinen)

Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta

Arvoisa puhemies,

Kokoomukselle vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta. Oikeusvaltio mahdollistaa kansanvallan, perusoikeuksien toteutumisen ja koko muun yhteiskunnan toiminnan. Se varmistaa, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ja että oikeusturvaa saa, kun sitä tarvitsee. Suomen oikeusvaltio on maailman vahvimpia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

Viime vuosina oikeusvaltion ylle on kuitenkin alkanut kertymään tummia pilviä. Oikeusprosessien kestot ja kuluriski ovat kasvaneet tavalla, joka voi estää oikeuksiin pääsyn käytännössä. Käsittelyaikojen pitkittyminen kuormittaa asianosaisia sekä heikentää todistelun luotettavuutta ja luottamusta oikeusjärjestelmään.

Kun ihmiset huomaavat, ettei oikeutta saa tai sen saaminen on muuttunut kohtuuttoman vaikeaksi, kalliiksi ja uuvuttavan pitkäkestoiseksi johtaa tämä siihen, ettei rikoksista ilmoiteta eikä oikeusturvaa haeta. Jos ihminen menettää uskonsa oikeusjärjestelmää, hän menettää uskonsa koko yhteiskuntaan.

Tilanne on oikeudenhoidon henkilöstön kannalta myös kestämätön: henkilöstöä on liian vähän ja työkuorma kohtuuton. Oikeudenkäyntien viivästyminen on myrkkyä taloudellemme ja Suomen houkuttelevuudelle investointikohteena. Valtiolle aiheutuu kustannuksia hyvityskorvausten muodossa.

Oikeusvaltion säilyminen ei ole itsestään selvää, vaan tarvitaan tekoja. Käsittelyssämme oleva historian ensimmäinen, tilannekuvan ja konkreettiset kehitysehdotukset sisältävä oikeudenhoidon selonteko on tässä työssä erittäin tärkeä.

Arvoisa puhemies,

Keskeisin syy oikeusprosessien pitkään kestoon on oikeudenhoidon riittämätön perusrahoitus. Jotta suomalaisten oikeusturva voi toteutua, on koko rikosprosessiketjun oltava riittävästi resursoitu aina poliisista syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuimiin ja rikosseuraamuslaitokseen. Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että prosessien kestot lyhenevät eivätkä luopumisratkaisujen määrät enää lisäänny.

Selonteossa on tuotu esille tuomioistuinlaitosten keskimääräisiä käsittelyaikoja, mutta ne eivät anna oikeaa kuvaa käsittelyaikojen pituudesta, sillä käsittelyajat vaihtelevat asiaryhmittäin. Tosiasiassa rikosasioiden kesto on kohtuuton asianosasten, erityisesti uhrin näkökulmasta. Esimerkiksi raiskausasian käsittely tapahtumasta käräjäoikeuden tuomioon kestää noin 2 vuotta.

Oikeusprosessien pitkien kestojen ohella oikeusturvaa uhkaa oikeudenkäyntien kalleus. Selonteon mukaan kantajan oikeudenkäyntikulut ovat 2,5-kertaistuneet ja vastaajan lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995. On ilmeistä, että näin korkea kuluriski heikentää ihmisten käytännön mahdollisuuksia hakea asialleen oikeutta.

Syyttäjien tilanne on Suomessa kriittinen. Tämä näkyy viranomaisten tietoon tulleiden rikosten osalta nostettujen syytteiden lukumäärän jatkuvana vähenemisenä. Syyttäjät ovat huolestuttavan uupuneita työtaakkansa alla. Heistä noin 80 %:a kokee työuupumusta. Syyttäjien määrässä Suomi laahaakin reilusti Euroopan keskiarvon alapuolella. Kun Suomessa on noin 7 syyttäjää 100 000 asukasta kohti, on Ruotsissa vastaava luku 10 ja Norjassa 16.

Myös rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöresurssit ovat riittämättömät suhteessa toiminnan laajuuteen, laitosrakenteeseen ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea onkin toistuvasti kiinnittänyt huomiota vankitoiminnan ja koulutetun henkilökunnan riittämättömyyteen sekä vankiterveydenhuollon resursseihin. Vankiloissa erityisen työturvallisuusriskin muodostaa yksintyöskentely.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen arvovalinta on puolustaa oikeusvaltiota ja suomalaisten oikeusturvaa. Nykytilanne on kestämätön. Ei voi olla niin, että Suomessa harmaantuu ja joutuu mittailemaan lompakkoaan ennen kuin saa asialleen oikeutta. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin oikeudenkäyntien kestojen lyhentämiseksi ja kuluriskin alentamiseksi. Selonteko tarjoaa tähän hyviä aineksia.

Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt hallituksen politiikalle vaihtoehdon, joka turvaa oikeusjärjestelmän resurssit. Lyhentäisimme oikeudenkäyntien kestoa osoittamalla tuomioistuimille 10 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Helpottaisimme syyttäjien työtaakkaa vahvistamalla syyttäjälaitoksen rahoitusta 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi parantaisimme vankilaturvallisuutta lisäämällä rikosseuraamuslaitokselle 5 miljoonaa euroa.

Tämä kaikki tehdään osana budjettia, jossa työn verotus laskee ja Suomen velkaantuminen vähenee. Vaihtoehtoja on – kyse on eri menokohteiden priorisoinnista. Oikeusvaltiolle tarvittavat rahat ovat pieniä suhteessa kokonaisuuteen, jossa hallitus on lisännyt pysyviä menoja vaalikauden aikana yli tuhannella miljoonalla eurolla. Arvoisa hallitus, oletteko valmiit tarttumaan kokoomuksen esitykseen ja lisäämään oikeusjärjestelmän resursseja?