Kokoomuksen Multala: Hallituksen suunnitelmissa velkasuhde jatkaa kasvuaan

Jaa

Kansanedustaja Sari Multala käytti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta keskusteli julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026 keskiviikkona 15.6.2022.

Sari Multala. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi.
Sari Multala. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi.

Muutokset mahdollisia puhuttaessa

Arvoisa puhemies!

Ukrainan sota on kiinnittänyt huomiomme huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti osana kultarantakeskustelujen haastatteluja tärkeän huolen esiin siitä, kuinka talousvaikeudet ovat myös turvallisuusvaikeuksia:

”Meidän taloutemme ei ole pitkään aikaan ollut kummallisessa kunnossa. Siihen pitäisi nyt kovasti kiinnittää huomiota. Nimittäin kaikki nämä talouden rasitukset saattavat iskeä lujaa tavallisiin ihmisiin. Silloin me joudumme turvallisuustekijänä näkemään tällaisen yhteiskunnallisen koheesion, joka on aivan välttämätön ja joka on meidän vahvuutemme eli pitää kaikki mukana. Tähän olisi nyt korkea aika kiinnittää kovasti huomiota.

Kun huolehdimme talouden perustasta, on meillä kykyä kantaa yhteiskunta yli nykyisistä ja tulevista kriiseistä – olipa kyse koronasta, sodasta tai hintojen noususta.

Julkisen talouden kestävyyden mureneminen murentaa hyvinvointiyhteiskunnan keskeisen peruspilarin; kyvyn huolehtia taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä. Se tarkoittaa luopumista kyvystä ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja haasteita tai tukea ihmisiä taloudellisissa haasteissa kohoavien hintojen edessä. Siksi me Kokoomuksessa haluamme puhua taloudesta.

Julkisen talouden suunnitelmassa jatkuvaan velkaantumiseen ei tule muutosta. Velkasuhde jatkaa kasvuaan samalla, kun korkomenot ovat kääntyneet nousuun. Me jaamme presidentin vakavan huolen.

Velkaantumiskehityksen kääntämiseksi tarvitsemme suunnitelman. Siksi pyydän kaikkia puolueita kertomaan omat keinonsa ja aikataulun velkaantumisen pysäyttämiseksi. Oletteko valmiita sitoutumaan talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen parlamentaarisesta sopimuksesta, joka johtaisi vakaaseen talouteen? Me olemme.

Arvoisa puhemies,

Vaalikauden talouspolitiikan kädenjälki alkaa olla selvä - eikä jälki ole kaunista.

Talouden kriisinkestävyyden pohja murenee. Menot eivät ole palautuneet koronaa edeltävälle tasolle, vaan jatkavat kasvua uudelta, korkeammalta tasolta. Liikkumavara tulevaisuuden kriiseissä vähenee.

Hallitus käyttää perusteena velkaantumiselle koronaa tai sotaa. On totta, että terveysturvallisuus ja turvallisuus ovat vaatineet mittaviakin panostuksia. Niitä mekin olemme tukeneet.

ETLA laski, että hallitus on lisännyt menoja peräti 30 miljardilla vaalikauden aikana. Näistä peräti 11 miljardia euroa on sellaisia, jotka eivät liity koronaan tai sotaan. Kolmasosa menolisäyksistä on siis muita kuin poikkeuksellisista tilanteista johtuvia.

Valtion alijäämä on jatkumassa noin seitsemän miljardin euron suuruisena aina vuoteen 2026 saakka. Ei alijäämä ole seitsemän miljardia sodan tai korona takia, vaan siksi, ettei hallitus ole toteuttanut lupaustaan lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella elämistä.

Arvoisa puhemies,

Talouden kriisinkestävyyden murenemisen kannalta hallituksen päätös rikkoa budjettikehykset lienee kaikista huolestuttavin. Kehysjärjestelmä on ollut veronmaksajien turvana tuhlailevilta poliitikoilta.

Tällä kertaa kehyksiin tehtiin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi poikkeuslauseke. On selvää, että turvallisuustilanteen vaativat panostukset eivät voi kompastua budjettitekniikkaan.

Poikkeuskirjauksen oikeutus kuitenkin perustuu siihen, että jokainen sen piiriin kuuluva meno on tiukoin kriteerein määriteltävissä turvallisuustilanteen kautta. Nyt näin ei ole. Esimerkiksi varautumisen ministerityöryhmän yli 800 miljoonan paketin useita kohtia on mahdotonta nähdä turvallisuustilanteen takia välttämättömiksi.

Arvoisa puhemies,

Valtiossa, jossa ihmiset voivat hyvin, tavoitteena on aina auttaa ihminen jaloilleen ja eteenpäin, ei pitää häntä paikallaan. Heistä, jotka apua tarvitsevat, pidämme huolta. Veroeuroja tulee lisää, kun talous ja työllisyys kasvaa.

Siksi Kokoomus on toistuvasti esittänyt noin miljardin veronkevennyksiä ihmisten ostovoiman turvaamiseksi. Siksi olemme esittäneet vaihtoehtobudjeteissamme esimerkiksi koulutuksen pätkärahojen muuttamista pysyviksi. Siksi olemme esittäneet mittavia työllisyysreformeja.

Arvoisa hallitus, velkavetoiselle valtiokeskeiselle politiikallenne on vaihtoehto, ja se on Kokoomuksen ihmiskeskeinen tie, jonka valinnat näkyvät vaihtoehtobudjeteissamme. Kokoomus haluaa, että Suomen talous kasvaa. Kasvun kaava tarkoittaa, että panostamme osaamisen ja innovaatioihin, edistämme työtä ja yrittäjyyttä ja huolehdimme oikeudenmukaisesta verotuksesta.

Eiköhän siis lähdetä yhdessä rakentamaan valtiota, jossa ihmiset voivat hyvin. Hyvinvoivien ihmisten toimeliaisuudesta se yhteinen hyvä sitten seuraa.

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026 / Ainoa käsittely (palautekeskustelu)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sari Multala. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi.
Sari Multala. Kuvaaja: Mikko Mäntyniemi.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kokoomuksen eduskuntaryhmä

00102 EDUSKUNTA

http://www.kokoomus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Missä viipyy translaki, Sanna Marin?30.6.2022 10:40:37 EEST | Tiedote

Sanna Marinin hallitus on lykännyt translain antamista. Ajoitus uudelle lykkäämiselle on harvinaisen huono, toteavat Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén ja kansanedustaja Jaana Pelkonen. He ovat tänään jättäneet kirjallisen kysymyksen hallituksen toiminnasta koskien sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomessa. "Olisi myönteinen yllätys, mikäli pääministeri Marin tuo Pride-kulkueeseen lauantaina tuliaisena hallituksensa esityksen translaiksi," edustajat toteavat. "Translaki tulee antaa viipymättä eduskunnalle. Mikäli vasemmistohallitus ei pysty translakia antamaan, on sekin sanottava reilusti ääneen," toteaa Valtonen. "Syytä kerta toisensa jälkeen tapahtuneelle uudistuksen lykkääntymiselle ei ole annettu. Lisäksi lakiluonnoksessa ei edelleenkään oteta huomioon intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta. Olemme sitoutuneet kansainvälisillä laeilla lasten oikeuksien puolustamiseen. Nyt näyttäisi siltä, että tarpeettomien, kosmeett

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme