Kokoomuksen kansanedustaja, energiajuristi Heikki Vestman esittää nopeaa ja järkevää sähkön hintakattoa, josta ei aiheutuisi veronmaksajille miljardiluokan laskua. Vestmanin esityksessä nykylaissa olevalle toimitusvelvollisuussähkölle säädetään suora, esimerkiksi 14–19 sentin hintakatto, jolla kaikki kotitaloudet ja pk-yritykset voivat halutessaan ostaa sähköä kriisin yli. Kokoomus on pitänyt esillä vaihtoehtoa, jossa ei kompensoida sähkölaskua, vaan alennetaan suoraa sähkön hintaa.

”Sähkön järjettömät hinnat on kerta kaikkiaan pistettävä kuriin ennen kuin inhimillinen ja taloudellinen tuho on tapahtunut. Ratkaisuja on. Kokoomus on esittänyt hintakattoa jo syksyllä, eikä hallitukselta ole lupauksista huolimatta kuulunut konkreettista mallia. Tässä on sellainen: nopea, suoraviivainen ja veronmaksajien rahaa säästävä”, Vestman sanoo.

Sähkömarkkinalaissa on säädetty toimitusvelvollisuussähköstä, jonka pitää olla asiakkaalle kohtuullisen hintaista. Kohtuullisuutta ei ole tarkemmin määritelty, ja nyt toimitusvelvolliset sähkönmyyjät tarjoavat pörssisähköä.

”Nopein ratkaisu on säätää olemassa olevaan toimitusvelvollisuuspykälään väliaikainen hintakatto. Hintakatto määritettäisiin Suomen keskimääräisten sähköntuotannon kustannusten perusteella. Se voisi olla esimerkiksi 14–19 senttiä kilowattitunnilta. Toimitusvelvollisen myyjän, jonka Energiavirasto on nimennyt kaikkialle Suomeen nimennyt, tulisi myydä sähköä tällä kattohinnalla halukkaille. EU-säännöt sallivat tämän”, Vestman esittää.

Vestmanin mukaan toimitusvelvollisten sähkönmyyjien takana on lähtökohtaisesti omaa sähköntuotantoa, jonka kustannukset eivät ole nousseet.

”Valtaosan suomalaisen sähköntuotannon kustannukset eivät ole nousseet mihinkään, vaikka hinnat ovat kohonneet tähtitieteellisiksi. Sähköyhtiöiden ei ole mikään pakko myydä omaa sähköntuotantoaan ensin sähköpörssiin ja ostaa sitä sieltä kalliilla saman konsernin sähkönmyyntiyhtiöön. Myyköön tuotantoaan suoraan myyntiyhtiöön ja siitä kohtuullisemmalla hinnalla suomalaisille”, Vestman linjaa.

Sähkön hintakatto ei johda sähkön kulutuksen oleellisen lisääntymiseen eikä sähköpulaan.

”Väite, että hintakatto johtaisi sähkön törsääminen, on sähkölämmittäjien todellisuudesta vieraantunut. Kenellä olisi varaa tuhlata sähköä hinnan ollessa 14–19 senttiä? Sekin on moninkertaisesti aiempaan. Hintakattoon on lisäksi mahdollista sisällyttää kannustin tasata kulutusta. Sen kiinteä hinta voisi vaihdella hieman vuorokaudessa ollen korkeimmillaan aamulla ja illalla ja halvimmillaan yöllä. Hintakatto kuluttajille ja pk-yrityksille myydylle sähkölle ei myöskään rajoita sähköntuontia Suomeen”, Vestman kertoo.