Kolmasosa osittaisen eläkkeen ottaneista ilman työtä
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tuntuva joukko osittaisen eläkkeen saajista ei ole työelämässä. Joka kolmas on työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella. Työttömiä on 27 prosenttia.
Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisen tärkeimmäksi syyksi haastatellut kertovat epävarmuuden omasta eliniästään ja terveydestään. Moni heistä kertoo myös, että osittainen eläke helpottaa tiukkaa taloudellista tilannetta tai tarjoaa ylimääräistä käyttörahaa. Erityisesti työttömillä syynä eläkkeen ottamiseen on taloudellinen tilanne.
Suurin osa työssäkäyvistä jatkaa työntekoa kuten ennenkin
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista palkansaajista ja yrittäjistä 60 prosenttia kertoo jatkavansa työntekoa kuten ennenkin.
Vastaavasti 40 prosenttia käyttää osittaista vanhuuseläkettä työnteon keventämiseen. 30 prosenttia on vähentänyt työntekoa, yrittäjät useammin kuin palkansaajat. Noin 10 prosenttia ilmoittaa lopettaneensa työnteon kokonaan.
Vajaa puolet osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on palkansaajia. Yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on lähes neljännes. Miehet hakeutuvat osittaiselle vanhuuseläkkeelle useammin kuin naiset. 60 prosenttia osittaisen eläkkeen valinneista on miehiä.
Osittainen vanhuuseläke leikkaa lopullista eläkettä
Valtaosa hakijoista on ottanut eläkkeensä ennakkoon, ennen vanhuuseläkeikää. ETK:n erikoistutkija Noora Järnefeltin mukaan liikkeellä on myös harhaluuloa, että uusi eläkelaji tarjoaisi ilmaista rahaa.
– Ennakkoon otetun osittaisen eläkkeen maksaa jokainen itse myöhemmin pienempänä lopullisena kuukausieläkkeenä. Ennakon voi nähdä ikään kuin lainana, jonka joutuu maksamaan takaisin myöhemmässä eläkkeessä, Järnefelt sanoo.
Järnefeltin mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että monet osittaista vanhuuseläkettä saavat arvostavat enemmän nykyhetkeä ja lähitulevaisuuden tulonlisää kuin lopullista vanhuuseläkettään.
Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea 61-vuotiaana
Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkelaji, joka tuli vuodenvaihteessa osa-aikaeläkkeen tilalle. Uutta eläkelajia voi hakea jo 61-vuotiaana ja samalla jatkaa työssä. Toisin kuin osa-aikaeläkettä osittaista vanhuuseläkettä voivat hakea myös työttömät. Työtön voi saada eläkettä päivärahaa menettämättä.
Tutkimustulokset perustuvat osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneille tehtyyn puhelinhaastatteluun sekä ETK:n rekisteritietoihin. Tutkimuksessa haastateltiin 500 suomalaista, jotka olivat aloittaneet osittaisella vanhuuseläkkeellä helmi-maaliskuussa 2017. Haastattelut toteutti Taloustutkimus Oy huhti-toukokuussa.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Noora Järnefelt, puh. 029 411 2152, noora.jarnefelt(at)etk.fi
Johtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, mikko.kautto(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme