Toimihenkilöliitto ERTO

Kolmasosa palkansaajista on henkisesti uupunut viikoittain 

Jaa

Joka kolmas palkansaajista kokee henkistä uupumusta työssään viikoittain. Melko tai erittäin huonosti työssään jaksaa tällä hetkellä joka viides. Palkansaajat kertovat itse ratkaisuksi muun muassa paremman palkan sekä mahdollisuuden keskeytymättömään työaikaan, selviää Toimihenkilöliitto ERTOn tekemästä kyselytutkimuksesta.

Joka kolmas työntekijöistä kokee henkistä uupumusta työssään viikoittain. Joka viides palkansaaja kuvailee henkisen jaksamisensa tällä hetkellä kokonaisuudessaan melko tai erittäin huonoksi. Neljäsosa palkansaajista kuvailee jaksavansa tällä hetkellä työssään ”ei hyvin eikä huonosti”. 40 prosentilla palkansaajista työssä jaksaminen on huonontunut viimeisen vuoden aikana.  

Tämä selviää Toimihenkilöliitto ERTOn marraskuun lopussa tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista palkansaajaa.  

Pitkään jatkuessaan henkinen uupuminen voi aiheuttaa työuupumisen ja ajaa sairauslomalle. Psyykkisten syiden takia maksetut KELAn sairaspäivärahat ovat kasvaneet viisikymmentä prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.  Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mielenterveydelliset syyt ja kasvua vuodesta 2016 oli 25 prosenttia. Nämä ovat hurjia lukuja, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. 

Aaltonen muistuttaa, että työuupumus ei ole pelkästään yksilön tragedia, vaan kyse on myös mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.  

KELAn korvaustilastojen mukaan menetimme viime vuonna yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Puhumme miljardien eurojen menetyksistä vuosittain”, Aaltonen sanoo. 

Parempi palkka ja työrauha ratkaisuja? 

Lähes joka kolmas asiantuntija- ja toimihenkilötyötä tekevistä sanoo, että hänen jaksamistaan parantaisi parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Joka kolmas sanoo myös paremman palkan parantavan työssä jaksamista. Työn määrän vähentämisen mainitsee joka viides. 

Työntekijöistä puolet sanoo paremman palkan parantavan jaksamista. Työn määrän vähentämisen ja mahdollisuuden keskeytymättömään työaikaan mainitsee työntekijäroolissa olevista lähes joka viides.  

Käytännössä työpaikoilla kannattaa alkaa parantaa työssä jaksamista mahdollistamalla keskeytymätöntä työaikaa yhteisillä pelisäännöillä. Jaksamista parantaa kyselymme mukaan myös työntekijälähtöiset joustavat työajat, etätyömahdollisuus sekä työpaikan parempi yhteishenkiPalkka ja riittävät henkilöresurssit ovat myös tärkeitä, sanoo Aaltonen. 

Aaltonen muistuttaa myös ammatillisen lisäkoulutuksen merkityksestä, erityisesti esimiesten kouluttamisen tärkeydestä. 

Meidän omassa jäsenkyselyssämme syksyllä korostui vahvasti tämä ammatillinen lisäkoulutus. 29 prosenttia jäsenistämme sanoi, että ammatillinen lisäkoulutus parantaisi työssä jaksamistaAaltonen sanoo. 

Myös Teollisuuden palkansaajien julkaiseman tuoreen raportin Työhyvinvointi kannattaa - Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus mukaan työolot ovat avainasemassa työssä jaksamisessa ja siinä, miten työntekijät suoriutuvat työtehtävistä. Myös työuria voidaan raportin mukaan pidentää työoloja parantamalla.   

Miksi työurien pidentämisen kohdalla puhumme vain esimerkiksi eläkeputken poistamisesta ja ansioturvan leikkaamisesta ikääntyneiltäTyöpaikkojen työoloja kehittämällä voisimme parantaa tuottavuutta ja pidentää työuria niin, että jokainen hyötyy - sekä työntekijä, työnantaja että koko yhteiskuntaAaltonen sanoo.  

 

Taustatiedot tutkimuksesta: 

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita palkansaajia. Otos on satunnaisotos, eikä sitä ole kiintiöity tai painotettu. Se edustaa kuitenkin alueellisesti ja sukupuolen mukaan hyvin tarkkaan koko aikuisväestön (18-63v) jakaumaa.  Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 24.11. – 30.11.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).  

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Puheenjohtaja Juri Aaltonen
040 553 8536
juri.aaltonen@erto.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilöliitto ERTO
Toimihenkilöliitto ERTO
Asemamiehenkatu 4
00520 Helsinki

09 613 231http://www.erto.fi

Toimihenkilöliitto ERTO on yksityisen palvelusektorin asiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattiliitto. ERTOn noin 15 000 jäsentä edustavat muun muassa seuraavia aloja: logistiikka, markkinointiviestintä, digimedia, sosiaali- ja terveysala, henkilöstöpalveluala, tietotekniikan palvelut, matkailu-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä taloushallinto. ERTO on osa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilöliitto ERTO

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme