Kolmasosa palkansaajista on henkisesti uupunut viikoittain 

Joka kolmas työntekijöistä kokee henkistä uupumusta työssään viikoittain. Joka viides palkansaaja kuvailee henkisen jaksamisensa tällä hetkellä kokonaisuudessaan melko tai erittäin huonoksi. Neljäsosa palkansaajista kuvailee jaksavansa tällä hetkellä työssään ”ei hyvin eikä huonosti”. 40 prosentilla palkansaajista työssä jaksaminen on huonontunut viimeisen vuoden aikana.  

Tämä selviää Toimihenkilöliitto ERTOn marraskuun lopussa tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista palkansaajaa.  

”Pitkään jatkuessaan henkinen uupuminen voi aiheuttaa työuupumisen ja ajaa sairauslomalle. Psyykkisten syiden takia maksetut KELAn sairaspäivärahat ovat kasvaneet viisikymmentä prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.  Työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa mielenterveydelliset syyt ja kasvua vuodesta 2016 oli 25 prosenttia. Nämä ovat hurjia lukuja, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. 

Aaltonen muistuttaa, että työuupumus ei ole pelkästään yksilön tragedia, vaan kyse on myös mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.  

”KELAn korvaustilastojen mukaan menetimme viime vuonna yhteensä 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Yksi menetetty työpäivä maksaa työnantajalle arviolta vähintään 350 euroa ja asiantuntijatyössä puhutaan jopa 1000 eurosta. Puhumme miljardien eurojen menetyksistä vuosittain”, Aaltonen sanoo. 

Parempi palkka ja työrauha ratkaisuja? 

Lähes joka kolmas asiantuntija- ja toimihenkilötyötä tekevistä sanoo, että hänen jaksamistaan parantaisi parhaiten mahdollisuus tehdä työtä ilman jatkuvia keskeytyksiä. Joka kolmas sanoo myös paremman palkan parantavan työssä jaksamista. Työn määrän vähentämisen mainitsee joka viides. 

Työntekijöistä puolet sanoo paremman palkan parantavan jaksamista. Työn määrän vähentämisen ja mahdollisuuden keskeytymättömään työaikaan mainitsee työntekijäroolissa olevista lähes joka viides.  

”Käytännössä työpaikoilla kannattaa alkaa parantaa työssä jaksamista mahdollistamalla keskeytymätöntä työaikaa yhteisillä pelisäännöillä. Jaksamista parantaa kyselymme mukaan myös työntekijälähtöiset joustavat työajat, etätyömahdollisuus sekä työpaikan parempi yhteishenki. Palkka ja riittävät henkilöresurssit ovat myös tärkeitä, sanoo Aaltonen. 

Aaltonen muistuttaa myös ammatillisen lisäkoulutuksen merkityksestä, erityisesti esimiesten kouluttamisen tärkeydestä. 

”Meidän omassa jäsenkyselyssämme syksyllä korostui vahvasti tämä ammatillinen lisäkoulutus. 29 prosenttia jäsenistämme sanoi, että ammatillinen lisäkoulutus parantaisi työssä jaksamista, Aaltonen sanoo. 

Myös Teollisuuden palkansaajien julkaiseman tuoreen raportin Työhyvinvointi kannattaa - Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus mukaan työolot ovat avainasemassa työssä jaksamisessa ja siinä, miten työntekijät suoriutuvat työtehtävistä. Myös työuria voidaan raportin mukaan pidentää työoloja parantamalla.   

”Miksi työurien pidentämisen kohdalla puhumme vain esimerkiksi eläkeputken poistamisesta ja ansioturvan leikkaamisesta ikääntyneiltä. Työpaikkojen työoloja kehittämällä voisimme parantaa tuottavuutta ja pidentää työuria niin, että jokainen hyötyy - sekä työntekijä, työnantaja että koko yhteiskunta, Aaltonen sanoo.  

 

Taustatiedot tutkimuksesta: 

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita palkansaajia. Otos on satunnaisotos, eikä sitä ole kiintiöity tai painotettu. Se edustaa kuitenkin alueellisesti ja sukupuolen mukaan hyvin tarkkaan koko aikuisväestön (18-63v) jakaumaa.  Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 24.11. – 30.11.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).