Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston kahdeksan kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 563 miljoonaa euroa
Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,6 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (563 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (820 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (21 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (960 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (590 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (188 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).
Verojalanjäljellä rahoitettaisiin perusväylänpito kahden ja puolen vuoden ajan
Finanssialan verojalanjälki on kaksi ja puolikertainen esimerkiksi valtion perusväylänpidon vuosittaisiin kustannuksiin, joihin on budjetoitu noin 1,4 miljardia euroa. Finanssiala työllistää noin 42 000 ihmistä Suomessa.
Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Näissä luvuissa näkyy EKP:n pankeille keväällä 2020 asettama osingonmaksukielto. Muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta.
Talous tarvitsee nyt vahvan ja toimivan finanssialan
Suomalainen finanssiala on koko korona-ajan pystynyt tukemaan taloutta uuteen nousuun ja kohti vihreää siirtymää. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut kotitalouksille ja yrityksille lainanmaksuhelpotukset, joille oli kysyntää varsinkin koronan alkuaikoina. Myös uusluotonanto on jatkunut vahvana.
”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla. Esimerkiksi uudet erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja kykyä toimia kasvun moottorina”, korostaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Lauri Luukkonen.
Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat
Eniten yhteisöveroa maksoi vuonna 2020 Bayer Oy (124,0 milj. euroa). Sijalla kaksi oli K-ryhmä (117,7 milj. euroa). Kolmantena oli Nordea (110,3 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat neljännellä sijalla OP Ryhmä (109,0 milj. euroa), kahdeksannella sijalla Sampo-konserni (72,3 milj. euroa) ja sijalla 15 LähiTapiola (38,1 milj. euroa). Danske Bankin maksamat yhteisöverot olivat 25,0 miljoonaa euroa. Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle
Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa.
Alan asiakasyrityksissä piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.
Vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon
Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2020 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 270 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri LuukkonenJohtava veroasiantuntija
Puh:+358 20 793 4231lauri.luukkonen@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä12.4.2024 10:14:41 EEST | Tiedote
Maan hallitus valmistautuu kehysriiheen tiukalla ja vastuullisella taloudenpidon linjalla. Sille annamme vahvan tuen, koska hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii uudistamista. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä ja sijoittamista veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta. Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen eri kansankapitalismin keinoin on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme