Finanssiala ry

Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston kahdeksan kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 563 miljoonaa euroa

Jaa

Finanssiala oli vuonna 2020 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kahdeksan kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: kolmantena Nordea, neljäntenä OP Ryhmä ja kahdeksantena Sampo-konserni. Alan maksama yhteisöveropotti oli 563 miljoonaa euroa, mikä on noin 10,3 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 91 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.

Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,6 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (563 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (820 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (21 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (960 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (590 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (188 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Verojalanjäljellä rahoitettaisiin perusväylänpito kahden ja puolen vuoden ajan

Finanssialan verojalanjälki on kaksi ja puolikertainen esimerkiksi valtion perusväylänpidon vuosittaisiin kustannuksiin, joihin on budjetoitu noin 1,4 miljardia euroa. Finanssiala työllistää noin 42 000 ihmistä Suomessa.

Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Näissä luvuissa näkyy EKP:n pankeille keväällä 2020 asettama osingonmaksukielto. Muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta.

Talous tarvitsee nyt vahvan ja toimivan finanssialan

Suomalainen finanssiala on koko korona-ajan pystynyt tukemaan taloutta uuteen nousuun ja kohti vihreää siirtymää. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut kotitalouksille ja yrityksille lainanmaksuhelpotukset, joille oli kysyntää varsinkin koronan alkuaikoina. Myös uusluotonanto on jatkunut vahvana.

”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Finanssiala pystyy parhaiten vauhdittamaan kasvua ja työllisyyttä, kun toimialan verotus ja sääntely pidetään maltillisella tasolla. Esimerkiksi uudet erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja kykyä toimia kasvun moottorina”, korostaa Finanssiala ry:n johtava veroasiantuntija Lauri Luukkonen.

Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat

Eniten yhteisöveroa maksoi vuonna 2020 Bayer Oy (124,0 milj. euroa). Sijalla kaksi oli K-ryhmä (117,7 milj. euroa). Kolmantena oli Nordea (110,3 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat neljännellä sijalla OP Ryhmä (109,0 milj. euroa), kahdeksannella sijalla Sampo-konserni (72,3 milj. euroa) ja sijalla 15 LähiTapiola (38,1 milj. euroa). Danske Bankin maksamat yhteisöverot olivat 25,0 miljoonaa euroa. Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n vuonna 2020 teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyrityksissä piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2020 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 235 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 270 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssikomissaari McGuinness: Eurooppalaispankeilla oli koronakriisissä suuri rooli, joka hoidettiin hyvin15.11.2021 08:19:05 EET | Tiedote

Finanssiasioista vastaava komissaari Mairead McGuinness tapasi Finanssiala ry:n (FA) johtoa Helsingissä perjantaina 12.11.2021. Keskustelun aiheita olivat muun muassa kestävä rahoitus, finanssialan yhteiskunnallinen merkitys koronan aikana ja vakavaraisuusuudistukset. Valtaosa finanssialan sääntelystä tulee EU:sta, ja suora vuoropuhelu komission kanssa on erittäin tärkeää.

Finanssiala toivoo lievennyksiä pankkisääntelyesitykseen - kiristykset uhkaavat talouden elpymistä ja heikentäisivät Euroopan kilpailuasemaa8.11.2021 16:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on pettynyt Euroopan komission esitykseen, miten lopulliset Basel III -pankkisääntelystandardit toimeenpannaan EU:ssa. FA:n mukaan komission esittämä Basel-säännösten toimeenpanotapa ei ota riittävällä tavalla huomioon EU-maiden erityispiirteitä. Esitykset veisivät eurooppalaiset pankit myös epäreiluun kilpailuasemaan USA:n pankkien kanssa.

Rahastopääoma kääntyi taas kasvuun – lokakuussa uusia sijoituksia 196 miljoonaa euroa8.11.2021 14:07:38 EET | Tiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 196 miljoonaa euroa. Lisäksi rahastopääoma kasvoi suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli lokakuun lopussa 157 miljardia euroa. Rahastoraportti sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme