Finanssiala ry

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla

Jaa

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

”On erinomaista, että suomalaispäättäjät ymmärtävät laajalti kansankapitalismin merkityksen. Se mahdollistaa piensijoittajien laaja-alaisen osallistumisen pääomamarkkinoille. Säästöt luovat turvaa kansalaisille ja parantavat myös yhteiskunnan riskinkantokykyä”, korostaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kaupin mukaan säästämiseen ja sijoittamiseen on kannustettava – sijoittamisen verotuksen kiristykset tuhoaisivat tehtyä hyvää työtä kansankapitalismin edistämiseksi.

Suurimmista puolueista vahvin tuki on kokoomuksessa – 94 prosenttia kyselyyn vastanneista kokoomuspäättäjistä oli tätä mieltä. Sosialidemokraattien luku on 57 prosenttia ja perussuomalaisista 54 prosenttia. Keskustalaista 84 prosenttia, vihreistä 57 prosenttia ja vasemmistoliiton päättäjistä 50 prosenttia antaa tuen kansankapitalismille.

Päättäjien luottamus toimialaan kasvussa

Finanssitoimiala on Suomen taloudelle erittäin merkittävä ja alan yritykset ovat olleet Suomen suurimpia veronmaksajia jo pitkään. Toimiala ohjaa taloudessa kertyviä säästöjä erilaisiin investointikohteisiin, auttaa suojautumaan riskeiltä sekä huolehtii jokapäiväisten maksujen kulkemisesta. Suomalaisista päättäjistä 67 prosenttia on tuoreen kyselyn mukaan tyytyväisiä pankkien, vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden, rahoitusyhtiöiden, arvopaperivälittäjien ja sijoitusrahastoyhtiöiden toimivuuteen. Erittäin tyytyväisiä on 17 prosenttia ja jokseenkin tyytyväisiä 50 prosenttia.

Toimitusjohtaja Kauppi iloitsee, että päättäjien luottamus toimialaan on vahvistunut viime vuosina. Vuonna 2014 tehdyssä vaikuttajakyselyssä 58 prosenttia oli erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä toimialaan. Finanssitoimialaan erittäin tyytyväisten päättäjien joukko on kasvanut neljästä prosentista 20:een.

”Finanssitoimialan sääntely vaikuttaa niin alan toimijoiden kilpailukykyyn, asiakkaisiin ja palveluihin, kuin koko Suomen kansantalouteenkin. Poliittiset päättäjät antavat vahvan tuen FA:n tavoitteelle, että tulevan hallituksen on sitouduttava pitämään finanssitoimialan sääntely järkevällä ja maltillisella tasolla eikä kansallisella lisäsääntelyllä luoda alalle uusia rasitteita”, Kauppi painottaa.

EU-sääntelyssä muistettava pienet maat ja erilaiset markkinat

Päättäjistä 83 prosenttia on samaa (48 %) tai jokseenkin samaa mieltä (35 %) väitteestä, että EU-sääntelyn on perustuttava laadukkaisiin vaikutusarvioihin, joissa otetaan huomioon myös pienet maat ja eri markkinoiden ominaispiirteet. SDP:n, kokoomuksen ja keskustan päättäjistä jopa 90 prosenttia on kyselyn mukaan tätä mieltä.

Muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä vastustaa 68 prosenttia päättäjistä. Kansalliseen lisäsääntelyyn suhtautumisessa on poliittisessa kentässä suurempaa hajontaa. Keskustalaisista 93 prosenttia vastustaa lisäsääntelyä, kun taas SDP:n päättäjistä 52 prosenttia on sitä mieltä. Vihreiden päättäjät ovat myötämielisimpiä lisäsääntelylle. Heistä 57 prosenttia on kansallisen lisäsääntelyn kannalla.

Kaupin mielestä suomalaisten päättäjien ja viranomaisten on aktiivisesti puolustettava suomalaisen finanssialan ja sen asiakkaiden etua EU-pöydissä. ”Suomen on edistettävä pohjoismaiseen markkinatalousajatteluun pohjautuvaa sääntelyä ja vältettävä ylilyöntejä, joilla sääntely ulotetaan sääntelykulttuurimme näkökulmasta uusille alueille.”

”Esimerkiksi yritysten päätökset strategioista ja liiketoimintaprosesseista kuuluvat perustuslaissa turvatun elinkeinovapauden ydinalueille, eikä finanssisääntelyllä tulisi puuttua niihin lainsäädäntöä alemman asteisin keinoin, ja lainsäädännölläkin vain poikkeuksellisesti ja tarkkarajaisesti”, Kauppi painottaa.

Vapaaehtoisia eläkesäästöjä pitäisi voida nostaa heti työeläkkeelle jäädessä – osakesäästötilin ylärajan tuplaamiselle laaja tuki

Yksilöllisten eläkevakuutusten määrä on noin 600 000. ​Lakimuutokset ovat romahduttaneet kuitenkin omaehtoisen eläkesäästämisen, eikä vapaaehtoisia säästöjä saa nykyisin nostaa työeläkkeelle jäädessä.​

65 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että omien vapaaehtoisen eläkesäästöjen nostamisen pitäisi olla mahdollista heti työeläkkeelle jäädessä. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä eikä virallisessa työeläkeiässä. Suurin kannatus sille, että työeläkkeelle jäädessä voi alkaa nostaa omia eläkesäästöjä, on kokoomuksessa (76 prosenttia) ja vihreissä (75 prosenttia). Keskustalaisten keskuudessa tuki on 67 prosenttia ja sosialidemokraattien 61 prosenttia.

Osakesäästötili on yksi oivallinen tie säästämiseen ja sijoittamiseen. Osakesäästötili estää sijoitusten verottamista moneen kertaan. Yhteensä 68 prosenttia päättäjistä kannattaa kyselyn mukaan osakesäästötilin 50 000 euron ylärajan kaksinkertaistamista. Kokoomuslaista kannattajia on 94 prosenttia, keskustalaista 77 prosenttia ja vihreistä 63 prosenttia. Sosialidemokraateista 52 prosenttia ja vasemmistoliittolaisista 50 prosenttia oli valmis nostamaan osakesäästötilin ylärajan 100 000 euroon.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkibarometri: Talletustilit ja korkorahastot kasvattavat suosiotaan – heikentyvä taloustilanne vähentää selvästi luotonkysyntää8.12.2022 11:14:12 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan loppuvuoden aikana kotitalouksien luotonkysyntä on ollut selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Odotukset kotitalouksien lähikuukausien luotonkysynnästä ovat myös merkittävästi heikentyneet. Yritystenkin luotonkysyntä on ollut alavireistä ja odotukset ovat heikot. Barometrikysely IV/2022 tehtiin pankinjohtajille marraskuussa.

Älä jätä laskuja viime tippaan – suunnitellut alueelliset sähkökatkot vaikuttavat maksamiseen1.12.2022 06:30:00 EET | Tiedote

Sähköpulasta johtuvilla mahdollisilla kiertävillä sähkökatkoksilla on vaikutuksia myös finanssialaan. Pankkien järjestelmien sähkönsaanti on turvattu muun muassa varavoimakonein, mutta maksamisen toimivuus riippuu ennen kaikkea arvoketjun loppupäästä, eli esimerkiksi kaupasta tai apteekista. Kotitalouksien kannattaa varautua katkoksiin varaamalla tarvikkeita ja huolehtimalla sähkölaitteista. Käteisen hamstraamiseen ei ole syytä, sillä käteiselläkään maksaminenkaan ei todennäköisesti onnistu, jos kaupan sähköt ovat poikki.

Omaisten taakkaa kevennettävä – poliitikoilta vahva tuki vainajan asiat yhteen kokoavalle sähköiselle alustalle23.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Vasemmistoliiton kannattajista alustaa puoltaa sata prosenttia vastaajista. Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Finanssiala on yhteistyökumppaneineen edistänyt kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua sähköistä järjestelmää, joka kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa. Aiheesta keskustellaan Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022 kello 9. Linkki tilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä9.11.2022 09:38:46 EET | Tiedote

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat8.11.2022 17:38:30 EET | Tiedote

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme