Kolmiportainen tuki tulossa varhaiskasvatukseen - lakiin tulee kirjata myös psykologista
Varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli, joka vastaisi perusopetuksessa jo tällä hetkellä käytössä olevaa mallia. Kolmiportainen tuki peruskoulussa koostuu kolmesta eri tuen asteesta: yleisestä tuesta, tehostetusta tuesta ja erityisestä tuesta.
Hallitus on antanut 27.9.2021 eduskunnalle esityksensä varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Laissa säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista. Varhaiskasvatuksessa annettava tuki vahvistuisi lapsen tuen tarpeen mukaan. Lisäksi tavoitteena on, että tuki jatkuisi nykyistä saumattomammin esi- ja perusopetuksessa.
Varhaiskasvatukseen omat psykologit
Suomen Psykologiliitto kannattaa esityksen tavoitteita. Psykologiliitto pitää hyvänä sitä, että tuen tarjoaminen varhaiskasvatuksessa tulee velvoittavaksi samalla tavoin eri puolilla Suomea niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella. Lakiin säädetty oikeus tukeen auttaa varmistamaan, että lasten ongelmiin puututaan ajoissa.
Esityksessä on kuitenkin lausuntokierroksen jälkeenkin keskeinen puute: varhaiskasvatuksesta puuttuu lakisääteinen oikeus psykologin palveluihin. Tämä asettaa varhaiskasvatuksen täysin eriarvoiseen asemaan muiden kouluasteiden kanssa. Tämän puutteen nosti esiin lausunnossaan Psykologiliiton lisäksi muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia.
Suomen Psykologiliitto vaatii, että uuteen varhaiskasvatuslakiin sisällytetään velvoittava maininta varhaiskasvatuksen psykologista.
Psykologipalvelujen jättämistä lain ulkopuolelle on perusteltu sillä, että psykologi- ja kuraattoripalvelut olisivat saatavilla varhaiskasvatusikäisille lapsille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kautta, esimerkiksi neuvolapalveluissa. Kaikkialla maassa neuvolat eivät kuitenkaan nykyään tarjoa psykologipalveluja.
– Varhaiskasvatuslakiin tulisi ehdottomasti kirjata velvoite psykologipalveluista varhaiskasvatuksessa, painottaa Psykologiliiton järjestökoordinaattori Katja Vähäkangas – Erityisesti alle kolmevuotiaiden haasteiden tunnistaminen, seuranta ja arviointi vaatii ehdottomasti vahvaa, jatkuvaa moniammatillisuutta.
Nyt annettu hallituksen esitys käsitellään valtion vuoden 2022 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja VähäkangasJärjestökoordinaattoriSuomen Psykologiliitto ry
Puh:050 302 5800katja.vahakangas@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme