Lumimuutos Osuuskunta

Kolttasaamelaiset vastasivat ilmastohaasteeseen ennallistamalla lohikalojen elinympäristöjä

Jaa

Tiedettä ja perinnetietoa yhdistävä vesistöhanke elvyttää vesiluontoa menneitä vaurioita korjaamalla – hanke on ollut esillä Science- ja Ambio -tiedelehdissä.

Kirakkakoskea ennallistetaan. Kuva Tero Mustonen.
Kirakkakoskea ennallistetaan. Kuva Tero Mustonen.

Kolttasaamelaiset perustivat Näätämöjoen yhteishallintahankkeen 2011 vastatakseen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kesä 2018 realisoi uhkakuvat Saamelaisalueella. Kolttasaamelaisten ennallistamat Sevettijärven alueen Vainosjoen ja Kirakkakosken ensimmäiset kohteet mahdollistavat lohikaloille parempia mahdollisuuksia selvitä muutoksen keskellä. Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen aikana ennallistettiin 1960- ja 1970 -luvuilla perattujen uomien kutusoraikot, poikastuotantoalueet ja poikasten elinympäristöt. Kokonaisuudessaan hankkeen budjetti oli 23,000 €, josta paikallisten saamelaisten työllistävä vaikutus oli noin 17,000 €. Muut kustannukset olivat soramateriaaleja sekä asiantuntijapalveluja.

Hankkeen ensimmäinen kohde oli Kirakkakoski Kirakkajärven alapuolella. Muut kohteet sijaitsevat Vainosjoen alaosissa. Vuonna 2017 Kirakkakoski saatiin pääasiassa ennallistettua. Vuoden 2018 kevättalvella kolttasaamelaiset työryhmän asiantuntijat kuljettivat kutusorat ja kiviaineksen moottorikelkoilla Vainosjoella. Kesän 2018 aikana Vainosjoen kohteet saatiin ennallistettua elokuuhun mennessä. Kaiken kaikkiaan hankkeessa ennallistettiin yhteensä 275 purometriä, joista

  1. Kirakkakoskea 90 metriä
  2. Vainosrannan alempaa 60 metriä
  3. Vainosrannan ylempää 125 metriä

Hankkeen tekee poikkeavaksi muista kalataloudellisista hankkeista se, että sekä suunnittelussa, että käytännön toimissa kolttasaamelainen perinnetieto oli keskiössä. Sitä hyödynnettiin ensi kertaa Suomessa virtavesi- ja uoman hydrologian palauttamisessa alkutilaa mukaillen sekä toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Kalataloudellista seurantaa toteutettiin sähkökalastuksilla sekä hyödyntäen kansainvälistä PISUNA -menetelmää, jossa ympäristömuutoshavaintoja kerättiin koko hankkeen ajan. Menetelmän avulla havaittiin taimenemokalojen saapuminen Kirakkakosken ennallistetuille alueille lokakuussa 2017, harjuksen ja taimenen poikasia ennallistamisalueilla sekä koskikaran talvehtiminen alueella 2018. Sähkökalastus toteutettiin yhteistyössä ja lupaehtojen mukaisesti Lapin ELY-keskuksen kanssa.

Hankkeen toteuttajat seuraavat ennallistamiskohteita omaehtoisesti vuoteen 2025 asti. Kesän 2018 ennätyslämpötilat alueella heijastuivat hankkeeseen. Kenttätöissä havaittiin huolestuttava määrä levää Vainosjoella. Työryhmän asiantuntijajäsenet analysoivat parhaillaan levän laatua ja laajuutta. Asiasta tiedotetaan myöhemmin tulosten valmistuttua.

Keväällä 2018 Metsähallitus ja ELY-keskus myönsivät laajan jatkohankkeen koko Vainosjoen saattamisesta ennallistamisen piiriin. Kokonaisuudessaan vuosien 2018-2020 aikana ennallistetaan viisi kilometriä vaurioitunutta jokea taimenen ja harjuksen elinympäristöiksi. Vainosjoesta on siis muodostunut laajin Saamelaisalueella koskaan toteutettu ennallistamiskohde. Jatkotoimia rahoittaa ELY-keskuksen lisäksi Koneen säätiön rahoittama ”Miltä sopu näyttää” -hanke.

Ennallistamishanke on saanut myös laajaa kansainvälistä ja tieteellistä huomiota. 2017 se oli esillä Science-lehdessä https://www.uef.fi/-/kansainvalinen-ilmastonmuutosarvio-hyodyntaa-ita-suomen-yliopiston-kehittamaa-tutkimusmenetelmaa

Vuoden 2018 aikana hankkeen tuloksia on julkaistu muun muassa New Directions in Evaluation -lehdessä. Syksyllä 2018 ilmestyvässä Arctic -lehden hyväksytyssä tiedeartikkelissa vertaillaan Norjan ja Suomen lohipolitiikkaa suhteessa saamelaisiin. Vainosjoen hanke ja Näätämöjoen yhteishallinta nostetaan malliksi, jolla pohjoiskalotin alkuperäiskansatietoa ja -oikeuksia voidaan edistää konkreettisin keinoin. Artikkeli suositteleekin Näätämöjoen mallia sovellettavaksi laajasti Norjassa ja Suomessa. Artikkeleiden kanssakirjoittajina ovat olleet saamelaiset asiantuntijat ja tiedonkantajat.

Yhteyshenkilöt

Tero Mustonen
Dosentti
OSK Lumimuutos
tero@lumi.fi
040 7372424

Kuvat

Kirakkakoskea ennallistetaan. Kuva Tero Mustonen.
Kirakkakoskea ennallistetaan. Kuva Tero Mustonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lumimuutos Osuuskunta
Lumimuutos Osuuskunta
Havukkavaarantie 29
81235 Lehtoi

http://www.lumi.fi

OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla - Samaan aikaan mittava ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja ja vastaa ilmastohaasteeseen10.12.2018 14:46Tiedote

10.12.2018. Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.org), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen.

Lentokalat, siiat, muikut ja lohet festivaaleilla Tornionjoella - perinnekalastajat pohtivat tulevaisuuttaan Torniossa4.9.2018 16:25Tiedote

Tornioon ja Haaparannalle saapuu viikonlopuksi perinteisiä kalastustapoja käyttäviä kalastajia lähes 20 eri maasta, usealta mantereelta. Kansainvälisen Lippo2018 -konferenssin aiheena on huoli kalastusperinteiden elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Konferenssi perjantaina ja sitä seuraava perinnekalastuspäivä Tornionjoen Kukkolankoskella sekä rantanuottausnäytös Vuennonkoskella päättävät samalla kolmevuotisen rajanylittävän Kesäsiika-Sommarsik InterregNord-hankkeen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme