Komissio viilasi talletussuojaesitystään oikeaan suuntaan
Parhaillaan käynnissä on erilaisia pankkisektorin riskejä vähentäviä ja nykyongelmia korjaavia hankkeita, joita komissio haluaa nopeuttaa. Lisäksi se tekee tiedonannossaan uusia avauksia, jotka liittyvät mm. yhteiseen talletussuojajärjestelmään (European Deposit Insurance Scheme, EDIS). Komissio antoi asiasta asetusesityksen marraskuussa 2015, mutta hanke on edennyt hitaasti jäsenmaiden näkemyserojen vuoksi. Komissio ehdottaa nyt, että järjestelmä toteutettaisiin kahdessa vaiheessa ja ennen yhteisvastuun käyttöönottoa pankkien riskejä vähennettäisiin merkittävästi. FA pitää komission ulostuloa oikeansuuntaisena.
”Komission ehdotukset korjaavat ongelmia, joita alkuperäisessä talletussuojaehdotuksessa oli. On todennäköistä, että poliittisen tason neuvottelut saavat lähiaikoina lisävauhtia. Edelleen on kuitenkin monia vaikeita asioita, jotka kaipaavat ratkaisua, kuten valtionpapereiden kohtelu pankkien vakavaraisuussääntelyssä”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Komission ehdotuksen mukaan yhteisen talletussuojan ensimmäisessä vaiheessa, jälleenvakuutusvaiheessa, kansalliset talletussuojajärjestelmät saisivat yhteisrahastosta lainaa, jos niiden varat eivät riitä talletusten palauttamiseen asiakkaille pankin kaatuessa. Ennen lainan saantia kansallisen rahaston varat pitäisi käyttää kokonaan. Koska kyseessä on laina, mahdolliset tappiot jäisivät kansallisen rahaston kannettavaksi.
Ennen toiseen vaiheeseen, yhteisvakuutusvaiheeseen, siirtymistä pankkien taseet arvioitaisiin ongelmasaamisten osalta ja arvion perusteella määrättäisiin korjaustoimia. Yhteisvastuu otettaisiin käyttöön asteittain, ja kansalliset talletussuojarahastot jäisivät toimimaan yhteisen rahaston rinnalle. Yhteinen ja kansallinen rahasto kattaisivat mahdollisia tappioita yhdessä.
”FA on jo pitkään katsonut, että eri maiden pankkijärjestelmien kuntoerot ovat liian suuret, jotta yhteisvastuuta pankkiunionissa voitaisiin lisätä. Komission tiedonanto osoittaa, että myös se näkee kuntoerot suurena ongelmana, jotka on ratkaistava ennen kuin yhteinen talletussuoja voi edetä maaliin”, Mattila toteaa.
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenVerkkotoimittaja
+358 20 793 4229Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme