Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin.  Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.

Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.  Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli sitä edeltävänä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi

”Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi”, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. ”Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesti niin, että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen”, hän jatkaa.

Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015-2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen laatimalla varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat

1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.