Suomen Omakotiliitto ry

KONTIOLAHTI ON PIENTALOMYÖNTEISIN KUNTA SUOMESSA

Jaa

Kontiolahti palkittiin pientalomyönteisimpänä kuntana Asu & Remontoi -messuilla lauantaina 6.4.2019 Helsingissä. Kontiolahtea kiitetään rakennusvalvonnan sujuvuudesta ja kunnan markkinoimisesta vetovoimaisena asuinpaikkana. Kontiolahden väestö on Itä-Suomen nuorinta, ja kunnassa asuu paljon lapsiperheitä.

Omakotiliitto selvitti jo kolmatta kertaa yhdessä sidosryhmiensä Hirsitaloteollisuuden ja Pientaloteollisuuden kanssa Suomen pientalomyönteisintä kuntaa. Selvitys kartoitti, mikä kunta Suomessa asukkaiden, rakentajien ja talotoimittajien mielestä on erityisesti asumisen ja rakentamisen kannalta pientaloasukkaalle myönteisin paikka elää, asua ja rakentaa.

Kontiolahti palkittiin pientalomyönteisimpänä kuntana Asu & Remontoi -messuilla lauantaina 6.4.2019 Helsingissä. Kontiolahden kuntaa kiitetään siitä, että kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena asuinpaikkana, eikä suotta. Kuntalaiset kokevat, että rakennusluvan ja muiden luvanvaraisten toimien hakeminen sekä päätöksen saaminen on sujuvaa ja nopeaa. Kyselystä selviää myös, että Kontiolahdelle kaavoitetaan riittävästi omakotitontteja. Erityisesti vastaajat kiittävät rakennusvalvontaa ja sieltä saatavia neuvoja. Palaute voidaankin kiteyttää erään vastaajan kommenttiin: ”Mielestäni Suomen paras kunta asua, liikkua, harrastaa ja elää.”

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors iloitsee siitä, että ”pientaloasumisella on vankka jalansija Kontiolahdella ja asukkaita sekä Kontiolahden omakotiyhdistystä kuunnellaan kunnassa. On hienoa saada palkita Kontiolahti!”

Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo, että ”Kontiolahden voimakas kasvu alkoi 1980-luvun alussa, kun kunta aloitti aktiivisen maapolitiikan ja kaavoittamisen. Omakotiasuminen on ylivoimaisesti suosituin asumismuoto kunnassamme. Väestömme on Itä-Suomen nuorin ja meillä asuu paljon lapsiperheitä. Perheet haluavat rakentaa sekä kaava- että haja-asutusalueille. Kunnassa on nyt lähes 15 000 asukasta ja 10 alakoulua. Hyvät palvelut ja kasvuhaluinen asenteemme ovat olleet oikea ratkaisu, ja olemme erityisen kiitollisia saamastamme tunnustuksesta.”

”Omakotitalo on halutuin asumismuoto, mutta merkittävämpää on, että omakotitaloissa asuvat tyytyväisimmät asukkaat. Kunnat ovat avainasemassa siinä, että omasta talosta haaveileville on tarjolla monipuolista ja laadukasta tonttitarjontaa. Kontiolahdella selvästikin otetaan asukkaiden toiveet huomioon”, korostaa Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen.

”Tuloksista näkee, että Kontiolahdella on todella paneuduttu ja onnistuttu rakentamaan sellainen rakentamisen palveluprosessi, josta muidenkin kuntien kannattaisi hakea mallia. Asiakkaiden viihtyvyys on ykkösasia, ja asiakaslähtöisyys näkyy prosessin joka vaiheessa”, huomioi Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen.  

”Nyt kun on tietoa siitä (SYKE 20.3.2019), että nykyrakenteilla rakennettavien pientalojen hiilijalanjälki (kgCO2e/lämmitetty m2) on reilusti yli kaksi kertaa pienempi kuin viime vuosina rakennettujen kerrostalojen hiilijalanjälki, kannattaisiko suurten kasvukeskustenkin päättäjien miettiä kaavoituspolitiikkaa uudestaan? Olisiko aika kuunnella asukkaita, lisätä pientalotonttien tarjontaa hyvien yhteyksien ja palveluiden lähelle ja pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä?” kysyy Romppainen.

Kontiolahden Omakotiyhdistys toimii aktiivisesti ja vaikuttaa kuntaan asumisen asioissa. Tehdyn selvityksen perusteella työtä vielä paremman asumisen puolesta on tehtäväksi. Kontiolahtelaisten, kuten suomalaisten yleensä, kritiikki kohdistuu sähkön siirtomaksuihin. Lisäksi vastaajat odottavat, että laajakaistapalveluiden liittymismaksua ja hinnoittelua tulisi kohtuullistaa. Kolmanneksi kehityskohteeksi Kontiolahdella nousevat tonttivuokrat ja tonttivuokrakorotukset.

VALTAKUNNALLISESTI KUNTIEN VIESTINTÄÄ KIITETÄÄN, KRITIIKKI KOHDISTUU ASUMISMENOIHIN

Tänä vuonna pientalomyönteisin kuntakyselyyn osallistui yli 1700 asukasta, rakentajaa ja talotoimittajaa ympäri Suomea. Vastaajien tyytyväisyys kohdistui kunnan viestintään ja tiedottamiseen: kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena asuinpaikkana. Kritiikki kohdistuu jatkuvasti kasvaviin asumismenoihin: kuntalaiset kokevat erityisesti sähkön siirtomaksun ja kiinteistöveron kohtuuttomiksi. Kolmanneksi kehitettävää löytyy laajakaistapalveluiden rakentamis- ja liittymismaksuista. Myös vesimaksujen kalleus tulee voimakkaasti esille selvityksestä. Lisäksi kehityskohteeksi nousee useimmiten myös teiden ja kevyenliikenteenväylien kunto; liikenneinfrasta tulee pitää parempaa huolta.

”Kuntapäättäjillä on merkittävä vaikutus siihen, miten mukava paikka oma kunta on asua ja elää. Kunnan ja kuntaomisteisten yhtiöiden päätöksillä vaikutetaan niin asumiskustannuksiin, palveluiden saatavuuteen ja siihen, miten elinvoimainen kunta on. On erittäin tärkeää ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien, asukkaiden ja järjestöjen välillä”, kannustaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.


Lisätietoja:
puheenjohtaja Ari Rehnfors, puh. 050 324 1214, ari.rehnfors@omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
Kontiolahden kunta, www.kontiolahti.fi, kunnanjohtaja Jere Penttilä, puh. 050 432 7600, jere.penttila@kontiolahti.fi
Hirsitaloteollisuus ry, www.hirsikoti.fi, toimitusjohtaja Seppo Romppainen, puh: 050 376 5901, info@hirsikoti.fi
Pientaloteollisuus PTT ry,  www.pientaloteollisuus.fi, johtaja Kimmo Rautiainen, puh. 0400 381 444, kimmo.rautiainen@rakennusteollisuus.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Omakotiliitto ry
Suomen Omakotiliitto ry
Asemapäällikönkatu 12 B
00520 Helsinki

09 680 3710https://www.omakotiliitto.fi

Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry

SÄHKÖN JAKELUVERKKOJEN INVESTOINNEISTA LEIKATTAVISSA JOPA 1 MILJARDIA EUROA28.3.2019 13:29:42 EETTiedote

Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016-2028. Sähkönkäyttäjien siirtomaksut ovat nousseet dramaattisesti verkkoinvestointien takia. Jakeluverkkoyhtiöt ovat lakisääteisiä monopoleja, joita käyttäjät eivät voi kilpailuttaa. Sähköä perushyödykkeenä on myös lähes mahdoton korvata. Kaikille asiakkaille keskeistä on, että sähkö, siirto ja siihen liittyvät verot ovat mahdollisimman edullisia ja sähkön laatu on hyvää sekä sitä on saatavilla vaivattomasti. Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton pyynnöstä diplomi-insinööri Aleksi Muukkonen selvitti LUT-yliopiston MSF-maisteriohjelman huhtikuussa julkaistavassa pr

EMBARGO Julkaisuvapaa 24.10.2018 klo 9.30. Omakotiliitto: Kuluttajien tulee paremmin pystyä vaikuttamaan sähkölaskuunsa24.10.2018 09:30:00 EESTTiedote

Kotitaloudelle sähkö on perustarve ja kuluttajalle keskeisintä on saada vaikuttaa sähkön kokonaishintaan ja kaikkiin sähkölaskun eri osiin eli energiaan, siirtoon, veroihin ja erityisesti energian ja siirron perusmaksuihin. Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kotitalouksien kulutusjousto (sähkönkäytön hetkellinen pienentäminen tai lisääminen) toteutetaan kustannustehokkaasti älysähkömittarilla.

Omakotiliitto: Jyrkkä ei eriarvoistamiselle, valtio asettamassa asumismuodot paremmuusjärjestykseen15.10.2018 14:21:36 EESTTiedote

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien. Uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2020. Valtiovarainministeriö on perustellut uudistustarvetta sillä, että nykyinen kiinteistövero ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja siksi verotusarvot tarvitsevat päivitystä. Omakotiliitto kannattaakin uudistuksen päätavoitteita: reiluutta, läpinäkyvyyttä ja helppoutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme