Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

///KORJATTU TIEDOTE!!/// STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan

Jaa

////Korjaus STTK:n aamulla lähettämään tiedotteeseen: Korjattu toiselle alalle kouluttautuvien luku 53 prosentista 36 prosenttiin (aineistodiassa luku on oikein).////

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 36 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle.

- Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivittämistä.

- Globaali kilpailu edellyttää Suomelta uudenlaista asennoitumista osaamisen kehittämiseen. Suomen on uudistettava seuraavalla hallituskaudella aikuiskoulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, Palola toteaa.   

Suomen koulutusmenojen osuus julkisista menoista on 2010-luvulla tehtyjen leikkausten jälkeen jäänyt jälkeen OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ja TEM:n aineiston mukaan myös aikuiskoulutuspäivien määrä ja osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Luvut pitävät sisällään työnantajan maksaman koulutuksen. Samaan aikaan aikuiskoulutus kasaantuu ennestään hyvin koulutetuille suomalaisille. 

- Koulutettujen ja kouluttamattomien välinen kuilu syvenee. Vääränlainen ja riittämätön osaaminen on muodostanut pullonkaulan, joka estää työllisyyden kasvun. Aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut ovat Suomelta pitkän tähtäimen arvovalintoja. Niiden avulla luodaan tulevaisuuden kilpailu­kyky, Palola painottaa.

Palola korostaa, että Suomen tulee arvioida panostuksiaan suhteessa muiden korkean osaamistason maiden tekemiin panostuksiin.

- Esimerkiksi Singapore on onnistuneesti ottanut käyttöön henkilökohtaisen osaamistilin kaikille 25 vuotta täyttäneille kansalaisilleen. Järjestelmän tavoitteena on tukea ja kannustaa kouluttautumaan omaehtoisesti. Singaporen valtio on tallettanut tileille 88 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia palkansaajista on kahden ensimmäisen vuoden aikana aktivoitunut tilinsä käyttäjiksi, Palola kuvaa.

Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Linkki STTK:n kyselyn tiivistelmään.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK kiittää hallitusohjelman tavoitteita työllisyyden ja ilmastopolitiikan vahvistamiseksi3.6.2019 11:13:37 EESTTiedote

STTK on tyytyväinen, että Suomeen saadaan laajapohjainen enemmistöhallitus. - Talous-, työllisyys-, EU- ja ilmastopolitiikan haasteet eivät odota. On tärkeää, että hallitus sitoutuu vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, asettaa tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja suhtautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan kunnianhimoisesti, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:lle keskeiset tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa hyvin. Työllisyyden parantamiseksi esitetään useita keinoja, kuten aktiivista työvoimapolitiikkaa, kohtaanto-ongelmien lievittämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. - Työllisyyttä tukee myös STTK:n pitkäaikainen tavoite työikäisen väestön ja työelämän osaamistarpeisiin vastaavan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen. Tuloverotuksen linjat hyödyttävät pieni- ja keskituloisia, mikä kannattelee ostovoimaa ja tukee työllisyyttä. - Tavoite tiivistää veropohjaa ja uudistaa verotukien rakennetta on kannatettava. Energia-, kulutus-

Paikalliseen sopimiseen on tahtoa, ei riittävästi taitoa21.5.2019 08:36:55 EESTTiedote

STTK:laisten jäsenliittojen henkilöstön edustajista joka kolmas kokee, että paikalliseen sopimiseen on työpaikalla riittävät edellytykset ja joka kolmas kokee, että mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen on jonkin verran. Kolmannes henkilöstön edustajista sen sijaan kokee, ettei riittäviä edellytyksiä paikalliseen sopimiseen työpaikalla ole. Haasteellisinta vastaajien mukaan on sopia erityisesti paikallisesti palkoista ja muista korvauksista. Tiedot ilmenevät STTK:n jäsenliittojensa henkilöstön edustajille tekemästä barometristä, jonka STTK julkaisee kokonaisuudessaan myöhemmin. Henkilöstöedustajien barometri toteutetaan kahden vuoden välein. Barometriin vastasi 1791 henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajan työ edellyttää riittävää ajantasaista tietoa työpaikan tilanteesta. Vain 40 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyvin tietoa työpaikkansa taloudellisesta tilanteesta. - Riittämättömien tietojen varassa neuvotteleminen ja sopimukseen pääseminen on vaikeaa. On selvää, että hen

STTK: Aktiivimallista eroon, tilalle työttömyysturvajärjestelmän uudistus17.5.2019 10:45:01 EESTTiedote

Tiedote Suomen on parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Suomea haastavat ensi hallituskaudella muun muassa ikääntyvä väestö, alhaiset syntyvyysluvut, huoltosuhteen heikkeneminen, rakenneuudistusten hitaus ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen paineet. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä edellinen hallitus kuritti työtöntä. - Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja toteutettiin aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi. Helsingissä edustajistossa puhunut Palola vaatii aktiivimallin perumista. Sen tilalle hän esittää työttömyysturvan uudistamista, joka tulisi olla osa sosiaaliturvan laajempaa kokonaisuudistusta. - Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen. Kustannusneutraali työttömyysturvan uudi

Hyvinvointi-Suomi tarvitsee vahvan talouden, korkean työllisyysasteen ja paremman työelämän13.5.2019 13:28:30 EESTTiedote

Suomeen ollaan synnyttämässä viiden puolueen enemmistöhallitusta. STTK:n hallituksen mielestä uuden hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen ja työelämän kehittäminen. - Suomen haasteet ovat samat riippumatta hallituksesta. Vahva talous ja myönteinen työllisyyskehitys ovat paras tae hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi koko Suomessa tilanteessa, jossa Suomi ikääntyy, työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee ja lapsia syntyy vähän. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet on otettava vahvasti hallituksen listalle, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää vahvaa veropohjaa ja nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. - Verotusta on uudistettava niin, että tuloerojen kasvua hillitään. Työn verotuksen on tuettava työn tekemistä ja sen teettämistä. Pieni- ja keskituloisen työntekijän työn verotus ei saa kiristyä, jotta se ei muodostu osaamisen lisäämisen tai vaativampien työtehtävien vastaan

STTK ja Nyyti ry: Nuorten uupumiseen on puututtava nopeasti8.5.2019 13:02:06 EESTTiedote

Opiskelijoilla mielenterveyssyyt ovat suurin opiskelukykyä heikentävä tekijä. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan kolmannes opiskelijoista kokee runsaasti stressiä. Tulokset herättävät huolta opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävässä Nyyti ry:ssä sekä STTK:ssa. – Tulokset ovat hälyttäviä. Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys auttavat selviytymään opinnoista ja kiinnittymään työelämään. Puitteet hyvälle mielenterveydelle ja toimintakyvylle luodaan jo opiskelujen aikana ja niitä on ylläpidettävä työpaikoilla päivittäin, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Järjestöt uskovat, että yksi ratkaisu on tukea nuorten hyvinvointia tarjoamalla koulutuksen aikana laadukasta opetusta ja ohjausta. On tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja jäsentämään omia työelämään ja -uraan liittyviä tavoitteita. Lisäksi on panostettava työelämän ja työnhaun perustietojen ja -taitojen hallintaan. STTK:n omien selvitysten mukaan nuoret tuntevat puutteell

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme