Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

//KORJAUS KELLO 12.55 LÄHETETTYYN TIEDOTTEESEEN TULOVEROPROSENTTIA KOROTTANEIDEN KUNTIEN MÄÄRÄ ON 53, EI AIEMMIN ILMOITETTU 52// Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen

Jaa

//KORJATTU KOLME VIRKETTÄ: 1) TOISESSA KAPPALEESSA KAKSI VIRKETTÄ: VEROPROSENTTI LASKEE VUONNA 2018 KUUDESSA KUNNASSA JA NOUSEE 53 KUNNASSA. KOROTTAJIA ON KUUSI ENEMMÄN KUIN VIIME VUONNA. 2) VIIDENNESSÄ KAPPALEESSA VIRKE: SUURIN KOROTUS ON 1,00 PROSENTTIYKSIKKÖÄ, JOKA TEHTIIN YHTEENSÄ KYMMENESSÄ KUNNASSA// Korjaus johtuu siitä, että Siikaisten kunnan tuloveroprosentti nousee vuodelle 2018 yhdellä prosenttiyksiköllä, 21 prosentista 22 prosenttiin.

//KORJAUS KELLO 12.55 LÄHETETTYYN TIEDOTTEESEEN TULOVEROPROSENTTIA KOROTTANEIDEN KUNTIEN MÄÄRÄ ON 53, EI AIEMMIN ILMOITETTU 52// Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen

//KORJATTU KOLME VIRKETTÄ:
1) TOISESSA KAPPALEESSA KAKSI VIRKETTÄ: VEROPROSENTTI LASKEE VUONNA 2018 KUUDESSA KUNNASSA JA NOUSEE 53 KUNNASSA. KOROTTAJIA ON KUUSI ENEMMÄN KUIN VIIME VUONNA.

2) VIIDENNESSÄ KAPPALEESSA VIRKE: SUURIN KOROTUS ON 1,00 PROSENTTIYKSIKKÖÄ, JOKA TEHTIIN YHTEENSÄ KYMMENESSÄ KUNNASSA//

Korjaus johtuu siitä, että Siikaisten kunnan tuloveroprosentti nousee vuodelle 2018 yhdellä prosenttiyksiköllä, 21 prosentista 22 prosenttiin.

Tiedotteen liitteenä olleet Excel-tiedostot päivitetään tietojen osalta maanantain aikana.

Kuntaliitto tiedottaa
17.11.2017
Julkaisuvapaa heti

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen


Kunnallisvero laskee ensi vuonna noin 700 000 asukkaalla ja nousee 420 000 asukkaalla. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 ja laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Tulos johtuu pitkälti Helsingin puolen prosenttiyksikön veronalennuksesta.

Veroprosentti laskee vuonna 2018 kuudessa kunnassa ja nousee 53 kunnassa. Korottajien määrä pysyi jo kolmatta vuotta maltillisella tasolla. Korottajia on lukuisista rakenteellisista sopeutustoimista huolimatta kuitenkin kuusi enemmän kuin viime vuonna.

– Yleinen taloustilanne on piristynyt ja sen myötä verokertymät kasvavat. Kunnat ovat myös pitäneet kukkaronnyörit tiukalla ja sopeuttaneet toimintaansa merkittävästi. Kuitenkin edelleen yli puolella kunnista veroprosentti on 21,00 tai yli, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi kuntien päätöksiä.

Veronkorotukset painottuvat pienempiin kuntiin

Veroprosenttia laskee kuusi kuntaa, eli Helsinki, Kustavi, Laitila, Maarianhamina, Pukkila ja Savonlinna. Veroprosenttiaan nostaa 52 kuntaa, joista kolme suurinta ovat Lahti, Nokia ja Kemi. Tuloveroprosenttien muutokset pienentävät kuntien verotuloja noin 38 miljoonaa euroa.

Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä kymmenessä kunnassa.

– Veronkorotusten syynä on usein valtionosuuksien leikkaukset, jotka perustuvat hallituksen kilpailukykysopimuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen ylimitoitettuihin säästöarvioihin. Myös investoinnit, erityisesti kouluhankkeet, vaativat rahoitusta, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Korkeimmat Manner-Suomen kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Jämijärvellä, Teuvalla ja Reisjärvellä, 22,50 prosenttia. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia. Ero korkeimman ja alhaisimman veroprosentin välillä pysyy 5,50 prosenttiyksikössä.

Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 200 euroa vuodessa.

Verotulojen vastineena tarjottavia palveluja hyödynnetään eri tavoin eri ikäisenä. Alle 18-vuotias käyttää vuosittain palveluja 12 900 euron edestä, ja yli 65-vuotias noin 9 100 euron edestä. Työikäinen väestö eli 18-64 -vuotiaat käyttävät kuntien palveluja noin 4 100 euron edestä vuosittain.

Kiinteistöveroja korotettiin kuntien päätöksillä maltillisesti

Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 53 kunnassa.

Kiinteistöveroprosenttien korotukset ja tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksen muutos lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 16,9 miljoonaa euroa.

– Valtion päättämien kiinteistöveron rajojen ja kiinteistöjen verotusarvojen korotusten seurauksena kiinteistöveron tuotto on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Siitä huolimatta kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on alhainen. Kuntien ensi vuodelle päättämät korotukset ovat erittäin maltillisia, kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,8 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.

Koiraveroa ei peritä ensi vuonna enää yhdessäkään kunnassa.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio, p. 050 596 9635
Kehittämispäällikkö Jukka Hakola, p. 050 411 7112

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Forskningsprojektet Utilis Sanitas: Den hälsonytta som produceras inom vården bör följas upp1.12.2017 12:04Tiedote

– Det finns redan rikligt med information om den hälsonytta som såväl offentliga som privata vårdproducenter åstadkommer. Det krävs ändå arbete för att göra informationen jämförbar och en nationellt enhetlig uppföljning av hälsonyttan saknas, säger Ilkka Vohlonen, professor emeritus vid Östra Finlands universitet, som lett forsknings- och utvecklingsprojektet Utilis sanitas.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme