Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korkeammin koulutetut ovat edelleen terveempiä kuin vähemmän koulutetut – terveyserot eivät ole kaventuneet 2000-luvulla

Jaa

THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan koulutusryhmien välisiä eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa ei ole onnistuttu kaventamaan 2000-luvulla. Suurin osa mittareista osoittaa erojen pysyneen ennallaan. Muutaman mittarin osalta erot alimman ja ylimmän koulutusryhmänvälillä näyttävät jopa kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2017.

Koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa. Yhä useampi alimpaan koulutusryhmään kuuluva ei harrastanut liikuntaa vapaa-ajallaan. Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan. Alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivien osuus ei ole merkittävästi pienentynyt.

”Koulutusryhmien välisten erojen kasvu liikunnassa ja tupakoinnissa on huolestuttavaa myös terveyserojen kehityksen kannalta. Nämä elintavat ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja toimintakyvyn rajoitteisiin. Myös koronaepidemian rajoitustoimien vaikutuksia elintapoihin on tärkeä arvioida koulutusryhmittäin – tästä julkaisemme uusia tutkimustuloksia lähiaikoina”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

Eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikkien muuttujien mukaan. Lisäksi matalammin koulutettujen elintavat olivat terveyden kannalta huonompia sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksessa.

Esimerkiksi 2017 alle neljäsosa korkean koulutuksen saaneista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Alimmassa koulutusryhmässä vastaava osuus oli yli 40 prosenttia.

Eri koulutusryhmien väliset erot olivat jyrkimmät puolen kilometrin kävelyvaikeuksissa, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehillä. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä.

Terveyserojen taustalla monia tekijöitä

Suomessa on jo pitkään tavoiteltu terveyserojen kaventamista, mutta toivottuja muutoksia ei ole tapahtunut.

”Terveyserot ovat sitkeä ongelma, jonka taustalla on monia toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Myös erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla”, muistuttaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin.

Tutkijat halusivat selvittää, ovatko koulutusryhmittäiset erot terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa pysyneet ennallaan, pienentyneet vai kasvaneet 17 vuoden aikana. Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla.

Muutoksia eri koulutusryhmien terveyseroissa 2000 ja 2017 välillä tarkasteltiin Terveys 2000 (Aromaa & Koskinen 2002) ja FinTerveys 2017 (Koponen ym. 2018) -tutkimuksiin perustuvilla, kansallisesti edustavilla aineistoilla. Tässä tutkimuksessa aineisto rajattiin 30–69-vuotiaisiin. Tuloksia on hyödynnetty laadittaessa pian julkaistavaa suositusta koulutusryhmien välisten terveyserojen seurantaan. (Jokela ym. 2021)

Julkaisu

Satu Jokela, Katri Kilpeläinen, Suvi Parikka, Laura Sares-Jäske, Timo Koskela, Sonja Lumme, Tuija Martelin, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Tuulia Rotko. Terveyden eriarvoisuus Suomessa – Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Raportti 2021_5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Päivikki Koponen
THL
johtava asiantuntija
puh. 029 524 8868
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuija Martelin
THL
tutkimuspäällikkö
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alustavat tutkimustulokset kahdella eri koronarokotteella rokottamisesta rohkaisevia9.6.2021 09:04:59 EEST | Tiedote

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri koronarokotevalmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen. Tutkimusten tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Tuloksena oli, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta. Kahta eri rokotetta saaneilla vasta-aineiden määrä oli korkea. Myös niin kutsuttu soluvälitteinen immuniteetti, joka pidentää suoj

Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Kaksi koronarokoteannosta saaneille uusia neuvoja maskin käytöstä ja turvaväleistä – rokottamattomia ja riskiryhmiä yhä tärkeää suojata3.6.2021 16:43:20 EEST | Tiedote

Täysin rokotetut ihmiset voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tietyissä yhteyksissä tavata muita ihmisiä kotioloissa varsin turvallisesti myös ilman maskia tai turvavälejä. Suositus käyttää maskeja muun muassa julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä on kuitenkin yhä voimassa ja se koskee yhtä lailla rokotettuja kuin rokottamattomiakin. Täysin rokotetulla tarkoitetaan ihmistä, joka on saanut koko rokotussarjan eli Suomessa käytettävillä koronarokotteilla kaksi rokoteannosta. Edellytyksenä on, että toisen annoksen saamisesta on kulunut vähintään viikko, jotta rokotuksen suojateho on ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Neuvot koskevat myös ihmisiä, jotka ovat sairastaneet laboratoriotestillä todetun koronainfektion ja ovat saaneet vähintään yhden koronarokoteannoksen. Tällöin rokoteannoksen saamisesta on pitänyt kulua vähintään viikko. Täysin rokotettuna sinun on varsin turvallista tavata muita ihmisiä ilman maskia tai turvavälejä, kun: Tapaat yksityisis

Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet ovat laadultaan korkeatasoisia1.6.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, yli 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään luokkaan kuului viisi rantaa, mikä on alle kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Aikaisempaa suurempi osuus sisämaan ja rannikon uimavesistä parhaimmassa laadun luokassa Suomessa yhä useampi sisämaan tai rannikon uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Näihin kahteen parhaimpaan laadun luokkaan luokiteltiin yli 97 prosenttia kaikista sisämaan uimavesistä. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin lähes 90 prosenttia kaikista uimavesistä, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Tilastoissa näkyvä positiivinen uimavesien laadun kehitys selittyy osin si

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme