Korkeampi työttömyysriski lisää todennäköisyyttä kuulua työttömyyskassaan

PT:n erikoistutkija Merja Kauhasen tuoreessa tutkimuksessa tuotettiin sekä päivitettyä että uutta tutkimustietoa työttömyyskassaan kuulumattomista palkansaajista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena oli myös se, millainen yhteys henkilön työttömyysriskillä on työttömyyskassaan kuulumattomuuteen. 

Tutkimuksen perusteella ansiosidonnainen työttömyysvakuutusjärjestelmä toimii pääsääntöisesti oikein. Työttömyyskassaan liitytään useimmin silloin, kun työttömyysriski on suuri ja työttömyyskassan maksama työttömyysturva on parempi, kuin Kelan maksama työttömyysturva.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin ryhmiä, jotka jäävät työttömyyskassojen ulkopuolelle korkeasta työttömyysriskistä huolimatta. Tällaisia henkilöitä löytyi erityisesti nuorten, vähemmän koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten joukosta. 17–24-vuotiaiden todennäköisyys kuulua työttömyyskassaan oli esimerkiksi 23 prosenttiyksikköä pienempi, kuin 55–64-vuotiaiden. Perusasteen ja ylemmän korkeakoulun suorittaneiden kesken jäsenyyden todennäköisyydessä oli 9,5 prosenttiyksikön ero. Ulkomaalaistaustaisilla oli puolestaan 7,1 prosenttiyksikköä korkeampi todennäköisyys olla kuulumatta työttömyyskassaan kuin suomalaistaustaisilla.

”Meneillään oleva koronapandemia on osoittanut, että kriisit nostavat tietoisuutta työttömyyskassaan kuulumattomuuden riskistä. Viime vuonna työttömyyskassojen jäsenmäärä lähti nousuun Suomessa. Kannustavuutta nosti myös työssäoloehdon väliaikainen lieventäminen.”, kommentoi tutkija Merja Kauhanen. 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen toteuttama tutkimus on saanut rahoituksen Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöltä. Tutkimuksen taustalla on tarve ymmärtää järjestelmän kattavuuteen liittyviä puutteita.

”Työttömyyskassan jäsenyys on yksi tärkeimpiä vakuutuksia ja työttömyyden kohdatessa monelle korvaamaton apu. On siis tärkeä selvittää, miksi osa ihmisistä jättää jäsenyyden hankkimatta”, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman toteaa. 

Villmanin mukaan työttömyysvakuutuksen hankkimatta jättämiselle voi olla hyviä syitä.

”Jos henkilö työskentelee alalla, jolla on hyvin pieni työttömyysriski, työttömyysvakuutuksella on vähäisempi merkitys. Työttömyysvakuutuksen kannattavuuteen voi vaikuttaa myös työn määrä ja muoto. Pienimuotoinen yritystoiminta tai alle 18-tunnin työ viikossa ei yleensä kerrytä oikeutta ansiosidonnaiseen. Henkilö ei voi myöskään tällä hetkellä vakuuttaa itseään työttömyyden varalle samanaikaisesti yrittäjänä ja palkansaajana. Tämä laskee vakuuttamisen kannattavuutta silloin, kun työtä tehdään sekä yrittäjä- että palkansaaja-asemassa.” 

Jäsenyysedellytyksen kannalta ongelmallista on kuitenkin tilanne, jossa henkilö ei tiedä työttömyyskassoista tai ansiosidonnaisesta järjestelmästä ja jättää jäsenyyden tämän vuoksi hankkimatta. Villmanin mukaan eräiden tutkimuksessa esiin nousseiden ryhmien kohdalla kyse voi olla tietämättömyydestä.