Suomen Pankki

Korkeampikorkoisia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti lokakuussa 2021

Jaa

Lokakuussa suomalaiset kotitaloudet nostivat suomalaisista luottolaitoksista vakuudettomia kulutusluottoja[1] 320 milj. euron edestä, mikä on 5,0 % enemmän kuin syyskuussa. Vuoden takaiseen verrattuna lokakuussa 2021 nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 15,5 % enemmän. Yhden kuukauden aikana vakuudettomia kulutusluottoja on nostettu enemmän ainoastaan heinäkuussa 2020. Lokakuussa 2021 vakuudettomista kulutusluotoista kasvoi pelkästään muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen nostomäärä. Niitä nostettiin yhteensä 215 milj. euron edestä eli 15,8 % enemmän kuin syyskuussa. Vakuudettomia ajoneuvolainoja[2] nostettiin 105 milj. euron edestä, mikä on 11,9 % vähemmän kuin syyskuussa.

Vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko (6,72 %) nousi lokakuussa väliaikaisen kuluttajaluottojen korkokaton päättymisen jälkeen[3] korkeammaksi kuin ennen väliaikaisen korkokaton alkamista, jolloin keskikorko oli 6,19 % kesäkuussa 2020. Muiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen keskikorko nousi 0,55 prosenttiyksikköä syyskuusta ja oli 8,34 % lokakuussa 2021. Uusien vakuudettomien ajoneuvolainojen keskikorko ei muuttunut syyskuusta ja oli 3,39 %. Lokakuussa 2021 muita vakuudettomia kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja myönnettiin syyskuuta enemmän erityisesti korkeakorkoisia kulutusluottoja tarjoavista luottolaitoksista. Keskikorko näiden toimijoiden myöntämissä uusissa vakuudettomissa kulutusluotoissa oli yli 11 % lokakuussa 2021.

Suomessa toimivien luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 16,6 mrd. euroa lokakuun 2021 lopussa. Kulutusluotoista oli vakuudettomia 6,8 mrd. euroa, vakuudellisia 5,6 mrd. euroa ja tili- ja korttiluottoja 4,2 mrd. euroa. Näiden kulutusluottojen osuus on 69 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 111 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 9,3 %. Asuntolainojen kanta oli lokakuun 2021 lopussa 106,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,1 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli 1,72 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli lokakuun lopussa 96,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 39,1 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2021 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 53 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,19 %.

Lisätietoja antavat

Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.1.2022 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. tili- ja korttiluotot.

[2] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudettomiin kulutusluottoihin lasketaan myös kulutusluotot, joissa lainan vakuutena on mm. ajoneuvo. Vakuuksiksi hyväksytään ainoastaan ne vakuudet, jotka hyväksytään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Tällaisiin vakuuksiin kuuluu mm. kiinteistö.

[3] Muilla uusilla kuluttajaluotoilla kuin luottokorttiluotoilla ja hyödykesidonnaisilla luotoilla enimmäiskorko oli rajattu 10 prosenttiin 1.7.2020–30.9.2021.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

I Finland påträffades 523 förfalskade eurosedlar 202128.1.2022 13:10:00 EET | Tiedote

Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 523 förfalskade eurosedlar under 2021. Det är den minsta mängden sedan 2014, då 502 falska sedlar påträffades. Motsvarande antal för 2020 var 1496 sedlar. ”Ifjol påträffades mycket få förfalskningar i Finland. Vanligen påträffas ca 500–2000 falska eurosedlar årligen, och fjolårsmängden var således liten jämfört med många andra år”, säger sedelexpert Olli Vehmas vid Finlands Bank. Bland de förfalskningar som påträffades under 2021 i Finland var valören 20 vanligast, totalt 188. Näst vanligast var valören 10 euro (156) och 50 euro (148). "Det är mycket sällsynt att man råkar ut för en falsk sedel, men det är alltid bra att lägga märke till sedelns säkerhetsdetaljer när man hanterar sedlar” fortsätter Vehmas. Period 2017 2018 2019 2020 2021 Antal förfalskningar 766 833 979 1496 523 Eurosedlarna är försedda med flera säkerhetsdetaljer för äkthetskontroll. Sedelns äkthet kan kontrolleras med det enkla känn-titta-luta-testet. I tveksamma fal

A total of 523 counterfeit euro banknotes found in Finland in 202128.1.2022 13:10:00 EET | Press release

In 2021, a total of 523 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. This was the lowest figure since 2014, when the number of counterfeit euro banknotes was 502. In 2020, the corresponding figure was 1,496. ‘Last year the number of counterfeits was modest in Finland. Usually around 500–2,000 counterfeit euro banknotes are found in Finland each year, so last year there were few counterfeit notes compared with many other years,’ says Olli Vehmas, Banknote Specialist at the Bank of Finland. Of the different banknotes in circulation in 2021, the EUR 20 was the most frequently discovered counterfeit note (188 counterfeits) in Finland, followed by the EUR 10 (156 counterfeits) and the EUR 50 (148 counterfeits). ‘Although it is very rare that one would receive a counterfeit note, it is always advisable to check the security features when handling banknotes,’ Vehmas emphasises. Year 2017 2018 2019 2020 2021 Number of counterfeits 766 833 979 1,496 523 A

Suomessa löytyi 523 euroseteliväärennöstä vuonna 202128.1.2022 13:10:00 EET | Tiedote

Suomen setelikierrosta löydettiin vuoden 2021 aikana 523 euroseteliväärennöstä. Määrä on pienin sitten vuoden 2014, jolloin euroseteliväärennöksiä löytyi 502. Vuoden 2020 vastaava luku oli 1 496. ”Viime vuonna väärennöksiä löytyi Suomesta vähäinen määrä. Yleensä euroseteliväärennöksiä löydetään vuosittain noin 500–2 000, joten viime vuonna väärennettyjä seteleitä löytyi vähän verrattuna moneen muuhun vuoteen”, sanoo seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista. Vuonna 2021 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 188. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 156, ja 50 euron väärennöksiä oli 148. "On hyvin harvinaista joutua tekemisiin väärennetyn setelin kanssa, mutta aina on hyvä kiinnittää huomiota setelin turvatekijöihin seteleitä käsiteltäessä”, Vehmas jatkaa. Ajanjakso 2017 2018 2019 2020 2021 Väärennösten lukumäärä 766 833 979 1 496 523 Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla setelin aitoud

Centralen för ekonomiskt kunnande vid Finlands Bank främjar medborgarnas ekonomiska kunnande27.1.2022 15:30:00 EET | Tiedote

En ny central för ekonomiskt kunnande har inrättats i samband med Finlands Banks myntmuseum. Centralens mål är att främja finländarnas ekonomiska kunnande och stödja den kommande nationella strategin för ekonomiskt kunnande, som bereds under justitieministeriets ledning. I och med Centralen för ekonomiskt kunnande blir Myntmuseet en fysisk och virtuell träffpunkt och ett forum för ekonomiskt kunnande för såväl aktörerna inom området som för allmänheten. ”Myntmuseet går i dag in i en ny era, då material om hanteringen av privatekonomin läggs till museets samlingar. Missionen för centralen för ekonomiskt kunnande lyder: Lär dig ekonomi – få bättre koll över din privatekonomi”, konstaterade chefdirektör Olli Rehn i sitt öppningstal vid invigningen av centralen. Finlands Banks myntmuseum inledde sin verksamhet i augusti 2003. Dess uppgift är att främja medborgarnas kunskaper om ekonomin, Finlands Bank och Eurosystemet. Myntmuseet fokuserar på det ekonomiska kunnandet om nationalekonomin oc

Bank of Finland’s Financial Literacy Centre focuses on promoting financial literacy among the general public27.1.2022 15:30:00 EET | Press release

The new Financial Literacy Centre launched today is based at the Bank of Finland Museum. The work of the Centre is aimed at promoting people’s financial literacy and supporting the future national strategy on financial literacy, the preparation of which is being led by the Ministry of Justice. With the launch of the Financial Literacy Centre, the Bank of Finland Museum now serves as a physical and virtual meeting place and financial literacy forum for actors in the sector and for the general public. “The Bank of Finland Museum begins a new chapter today, as its coverage now includes material concerning everyday money management skills. Indeed, the Financial Literacy Centre’s stated mission is ‘Understand the economy better – Manage your finances better’,” said Bank of Finland Governor Olli Rehn in conjunction with opening the Financial Literacy Centre. The Bank of Finland Museum itself was opened in August 2003. The Museum’s task is to promote the general public’s knowledge about the e

Suomen Pankin talousosaamiskeskus edistää kansalaisten talousosaamista27.1.2022 15:30:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin rahamuseon yhteyteen on avattu uusi talousosaamiskeskus. Talousosaamiskeskuksen tavoitteena on edistää toiminnallaan suomalaisten talousosaamista ja tukea tulevaa kansallista talousosaamisstrategiaa, jonka valmistelua oikeusministeriö johtaa. Talousosaamiskeskuksen myötä rahamuseosta tulee fyysinen ja virtuaalinen kohtaamispaikka ja talousosaamisen foorumi niin alan toimijoille kuin kansalaisille. ”Rahamuseo siirtyy tänään uuteen aikaan, kun oman talouden hallintaan liittyvät sisällöt on tuotu osaksi sen toimintaa. Rahamuseossa toimivan talousosaamiskeskuksen missio on: talous tutuksi kaikille – oma talous hallintaan”, totesi pääjohtaja Olli Rehn avatessaan talousosaamiskeskuksen. Suomen Pankin rahamuseo aloitti toimintansa elokuussa 2003. Sen tehtävänä on edistää kansalaisten tietämystä taloudesta, Suomen Pankista ja eurojärjestelmästä. Rahamuseossa talousosaamista tarkastellaan kansantalouden ja rahatalouden näkökulmasta; erityisesti esillä on kotitalouksien rooli kansa

Bluff- och nätfiskemeddelanden skickas i Finlands Banks namn24.1.2022 16:00:00 EET | Uutinen

Bluff- och nätfiskemeddelanden har skickats i Finlands Banks namn, där bedragare försöker lura till sig nätbankskoder via länkarna i meddelandena. Finlands Bank är Finlands centralbank och förmedlar inte betalningar från privatpersoner. Finlands Bank ber heller inte om betalning via e-post, meddelar om överföringar till ett konto eller ber om nätbankskoder eller lösenord. Besvara under inga omständigheter sådana meddelanden, utan radera dem genast. Ta kontakt med polisen om du har blivit lurad. Närmare upplysningar lämnas av chefen för intressentkommunikation Iina Lario, telefon 09 183 26 89, e-post: iina.lario@bof.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme