Suomen Pankki

Korkeampikorkoisia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti lokakuussa 2021

Jaa

Lokakuussa suomalaiset kotitaloudet nostivat suomalaisista luottolaitoksista vakuudettomia kulutusluottoja[1] 320 milj. euron edestä, mikä on 5,0 % enemmän kuin syyskuussa. Vuoden takaiseen verrattuna lokakuussa 2021 nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 15,5 % enemmän. Yhden kuukauden aikana vakuudettomia kulutusluottoja on nostettu enemmän ainoastaan heinäkuussa 2020. Lokakuussa 2021 vakuudettomista kulutusluotoista kasvoi pelkästään muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen nostomäärä. Niitä nostettiin yhteensä 215 milj. euron edestä eli 15,8 % enemmän kuin syyskuussa. Vakuudettomia ajoneuvolainoja[2] nostettiin 105 milj. euron edestä, mikä on 11,9 % vähemmän kuin syyskuussa.

Vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko (6,72 %) nousi lokakuussa väliaikaisen kuluttajaluottojen korkokaton päättymisen jälkeen[3] korkeammaksi kuin ennen väliaikaisen korkokaton alkamista, jolloin keskikorko oli 6,19 % kesäkuussa 2020. Muiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen keskikorko nousi 0,55 prosenttiyksikköä syyskuusta ja oli 8,34 % lokakuussa 2021. Uusien vakuudettomien ajoneuvolainojen keskikorko ei muuttunut syyskuusta ja oli 3,39 %. Lokakuussa 2021 muita vakuudettomia kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja myönnettiin syyskuuta enemmän erityisesti korkeakorkoisia kulutusluottoja tarjoavista luottolaitoksista. Keskikorko näiden toimijoiden myöntämissä uusissa vakuudettomissa kulutusluotoissa oli yli 11 % lokakuussa 2021.

Suomessa toimivien luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 16,6 mrd. euroa lokakuun 2021 lopussa. Kulutusluotoista oli vakuudettomia 6,8 mrd. euroa, vakuudellisia 5,6 mrd. euroa ja tili- ja korttiluottoja 4,2 mrd. euroa. Näiden kulutusluottojen osuus on 69 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 111 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 9,3 %. Asuntolainojen kanta oli lokakuun 2021 lopussa 106,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,1 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 8,0 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 18,1 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] lokakuussa 1,9 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli 1,72 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli lokakuun lopussa 96,4 mrd. euroa, mistä oli asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja 39,1 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2021 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 53 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 0,19 %.

Lisätietoja antavat

Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 3.1.2022 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. tili- ja korttiluotot.

[2] Suomen Pankin rahalaitostilastoissa vakuudettomiin kulutusluottoihin lasketaan myös kulutusluotot, joissa lainan vakuutena on mm. ajoneuvo. Vakuuksiksi hyväksytään ainoastaan ne vakuudet, jotka hyväksytään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Tällaisiin vakuuksiin kuuluu mm. kiinteistö.

[3] Muilla uusilla kuluttajaluotoilla kuin luottokorttiluotoilla ja hyödykesidonnaisilla luotoilla enimmäiskorko oli rajattu 10 prosenttiin 1.7.2020–30.9.2021.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Bank of Finland’s 2023 operating profit weakened considerably by rise in interest rates22.3.2024 11:01:00 EET | Press release

The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2023 totals EUR 0.00 after a reduction of EUR 1,112 million was made in the general provision in order to cover a negative operating profit. The Bank of Finland’s financial result and the structure of its balance sheet are a reflection of the monetary policy measures taken to maintain price stability in accordance with the Bank’s mandate. “The rise in interest rates has considerably weakened the Bank of Finland’s operating profit. The Bank has been well prepared for interest rate increases and had strengthened its risk provisions when interest rates were low. The provisions are now being correspondingly reduced. The profit outlook for the next few years is also weak,” says Deputy Governor of the Bank of Finland Marja Nykänen. The European Central Bank (ECB) started raising interest

Stigande räntor ledde till betydligt svagare verksamhetsresultat för Finlands Bank 202322.3.2024 11:01:00 EET | Tiedote

Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion. Finlands Banks reviderade resultat för räkenskapsåret 2023 är noll euro efter upplösning av den generella avsättningen med 1 112 miljoner euro för att täcka det negativa verksamhetsresultatet. Finlands Banks finansiella resultat och balansräkningens struktur är en följd av de penningpolitiska åtgärderna som banken vidtar för att upprätthålla prisstabilitet i enlighet med sitt mandat. ”De stigande räntorna har försvagat Finlands Banks verksamhetsresultat betydligt. Finlands Bank har förberett sig väl för uppgången i räntorna, och riskavsättningarna har stärkts under perioden av låga räntor. Nu upplöses avsättningarna på motsvarande sätt. Resultatutsikterna är svaga också de närmaste åren”, säger vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. Europeiska centralbanken inledde 2022 höjningar av styrräntorna för att dämpa den alltför höga inflationen och fortsatte höjningarn

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye