Korkeat terveysmenot sekä puutteet terveyspalvelujen saatavuudessa ovat Suomessa verrattain yleisiä
Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut. Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat myös yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn.
Asia käy ilmi THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista, jossa tarkasteltiin kotitalouksien terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.
Suomessa terveysmenot muodostivat keskimäärin noin 4 prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2016, mikä vastaa 623:a euroa vuodessa henkeä kohden. Pienituloisilla terveysmenot haukkasivat suuremman osan kokonaiskulutuksesta kuin suurempituloisilla, vaikka euromääräisesti suurituloisemmat kotitaloudet käyttivät enemmän rahaa terveysmenoihin. Eniten kotitaloudet käyttivät rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon.
Terveysmenoja tarkasteltiin raportissa laajasti ja mukana olivat palveluiden ja lääkkeiden lisäksi muun muassa vitamiinivalmisteiden ja silmälasien ostot.
Katastrofaaliset menot kasautuvat ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille
WHO:n käyttämien mittarien perusteella noin 89 000 suomalaista kotitaloutta (3,3 %) köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016.
Katastrofaaliset eli hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli noin 102 000 kotitaloudella (3,8 %). Katastrofaalisiksi terveysmenot koituivat erityisesti ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille.
Tutkimusjakson aikana katastrofaalisten menojen yleisyys laski hieman ja köyhdyttävät terveysmenot pysyivät melko samalla tasolla siitä huolimatta, että Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu 2010-luvulla useaan otteeseen, erityisesti vuonna 2016.
”Ajanjaksolla köyhimpien kotitalouksien maksukyky on parantunut, mutta toisaalta itse maksetut terveyskulut ovat myös harvinaistuneet köyhien keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että terveyskuluja korvattiin yhä enemmän toimeentulotuesta tai siitä, että joidenkin palvelujen, kuten suun terveydenhuollon, käyttö väheni maksukorotusten vuoksi”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Erityisesti pienituloisilla on tyydyttymätöntä palvelutarvetta
Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa. Yleisimpiä tyydyttymättömät palvelutarpeet ovat pienituloisilla kotitalouksilla.
”Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palvelujen saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat”, toteaa Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
etunimi.sukunimi@thl.fi
Katri Aaltonen (lomalla 20.–22.10.)
tutkijatohtori
Turun yliopisto
puh. 050 475 5862
katri.m.aaltonen(at)utu.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 12/202414.3.2024 15:32:29 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 14.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Enkäten Hälsa i skolan: Eleverna i de svenskspråkiga grundskolorna mår bättre än de finskspråkiga i skolan, men upplever mer psykiskt våld hemma14.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Av resultaten av enkäten Hälsa i skolan framgår att eleverna i de svenskspråkiga grundskolorna mår bättre i skolan än eleverna i de finskspråkiga skolorna, men att de oftare upplever psykiskt våld av en förälder eller någon annan vårdande vuxen.
Kouluterveyskysely: Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat voivat suomenkielisiä paremmin koulussa, mutta kokevat kotona enemmän henkistä väkivaltaa14.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat voivat suomenkielisten koulujen oppilaita paremmin koulussa, mutta kokevat yleisemmin henkistä väkivaltaa vanhemman tai muun huolta pitävän aikuisen taholta, käy ilmi Kouluterveyskyselyn tuloksista.
THL viikolla 11/20247.3.2024 15:40:15 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi – sairastuneita on vuonna 2040 lähes 250 0006.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvat uudet tutkimustulokset osoittavat, että muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme