Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korkeat terveysmenot sekä puutteet terveyspalvelujen saatavuudessa ovat Suomessa verrattain yleisiä

Jaa

Kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut. Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat myös yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn.

Asia käy ilmi THL:n ja Turun yliopiston tutkijoiden kirjoittamasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista, jossa tarkasteltiin kotitalouksien terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.

Suomessa terveysmenot muodostivat keskimäärin noin 4 prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2016, mikä vastaa 623:a euroa vuodessa henkeä kohden. Pienituloisilla terveysmenot haukkasivat suuremman osan kokonaiskulutuksesta kuin suurempituloisilla, vaikka euromääräisesti suurituloisemmat kotitaloudet käyttivät enemmän rahaa terveysmenoihin. Eniten kotitaloudet käyttivät rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon.

Terveysmenoja tarkasteltiin raportissa laajasti ja mukana olivat palveluiden ja lääkkeiden lisäksi muun muassa vitamiinivalmisteiden ja silmälasien ostot.

Katastrofaaliset menot kasautuvat ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille

WHO:n käyttämien mittarien perusteella noin 89 000 suomalaista kotitaloutta (3,3 %) köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016.

Katastrofaaliset eli hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli noin 102 000 kotitaloudella (3,8 %). Katastrofaalisiksi terveysmenot koituivat erityisesti ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille.

Tutkimusjakson aikana katastrofaalisten menojen yleisyys laski hieman ja köyhdyttävät terveysmenot pysyivät melko samalla tasolla siitä huolimatta, että Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu 2010-luvulla useaan otteeseen, erityisesti vuonna 2016.

”Ajanjaksolla köyhimpien kotitalouksien maksukyky on parantunut, mutta toisaalta itse maksetut terveyskulut ovat myös harvinaistuneet köyhien keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että terveyskuluja korvattiin yhä enemmän toimeentulotuesta tai siitä, että joidenkin palvelujen, kuten suun terveydenhuollon, käyttö väheni maksukorotusten vuoksi”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Erityisesti pienituloisilla on tyydyttymätöntä palvelutarvetta

Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa. Yleisimpiä tyydyttymättömät palvelutarpeet ovat pienituloisilla kotitalouksilla.

”Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palvelujen saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat”, toteaa Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen.

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti: Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset toimeentuloon Suomessa – Tiivistelmä WHO:n maaraportista

Yhteystiedot

Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
etunimi.sukunimi@thl.fi

Katri Aaltonen (lomalla 20.–22.10.)
tutkijatohtori
Turun yliopisto
puh. 050 475 5862
katri.m.aaltonen(at)utu.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Eteläisen Afrikan maista saapuvat ohjataan pakolliseen terveystarkastukseen rajanylityspisteillä uuden koronavirusmuunnoksen vuoksi27.11.2021 15:18:15 EET | Tiedote

Eteläisessä Afrikassa havaittu uusi koronavirusmuunnos omikron (B.1.1.529) aiheuttaa muutoksia terveysturvallisuustoimiin rajanylityspisteillä. Muutokset ovat voimassa tästä päivästä (27.11.2021) alkaen. Aluehallintovirastot voivat määrätä tartuntatautilain 16 §:n nojalla pakollisen terveystarkastuksen kaikille matkustajille, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana oleskelleet maissa, joissa on havaittu omikron-variantin leviämistä. Näitä maita ovat Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi. Määräys ei koske alle 6-vuotiaita lapsia. Aluehallintovirastojen määräykset ovat voimassa 27.11.2021-31.12.2021. Matkustajien tulee itse varmistaa, koskeeko määräys heitä. Ohjeita saa aluehallintovirastojen sivuilta tai maahantulopisteen terveysviranomaisilta. Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC ovat nostaneet uuden omikron-virusmuunnoksen huolestuttavien varianttien listalle (VOC, variant of co

THL suosittelee vahvasti, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttäisivät kasvomaskia erityisesti ruuhkaisissa sisätiloissa26.11.2021 17:02:41 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suositustaan kasvomaskien käytöstä kansalaisille. THL suosittelee huonontuneessa epidemiatilanteessa, että sekä rokottamattomat että rokotetut käyttävät kasvomaskia julkisissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä lähellä toisiaan. Suositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

Korona aiheuttaa alle 12-vuotiaille yleensä lievän tai oireettoman taudin – aikuisten rokottaminen suojaa myös lapsia25.11.2021 17:58:11 EET | Tiedote

Kaikista Suomessa varmistetuista koronavirustartunnoista koko epidemian ajalta noin 15 prosenttia on todettu alle 12-vuotiailla lapsilla. Tartunnoista 4 prosenttia on ollut 0-4-vuotiailla ja 11 prosenttia 5-11-vuotiailla. Asia käy ilmi THL:n julkaisemasta työpaperista. Alle 12-vuotiaiden osuus tartunnoista on aiemminkin vaihdellut epidemia-aaltojen mukaan. Viime viikkoina heidän osuutensa on kasvanut infektiopaineen kasvaessa. Lasten osuuteen kaikista tapauksista vaikuttaa eniten se, että valtaosa aikuisista on rokotettu. ”Viime viikolla (viikko 46) varmistetuista koronatartunnoista 27 prosenttia todettiin alle 12-vuotiailla”, kertoo THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi. Tartunnanjäljityksestä kerättyjen tietojen perusteella alle 12-vuotiaat saavat koronatartunnan tavallisimmin perhepiiristä ja muusta lähipiiristä. ”Tämä tarkoittaa sitä, että aikuisten rokottaminen suojaa myös lapsia”, Sarvikivi sanoo. Lasten vaikeita tautitapauksia on todettu Suomessa hyvin vähän Alle 12-vuotiaiden vaikeit

Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa – THL julkaisee uuden avoimen datan aineiston median ja kansalaisten käyttöön24.11.2021 14:02:29 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee torstaina 25.11.2021 uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan: erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa. Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellise

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme