Korkojen nousu kiihdyttää Suomen inflaatiota entisestään
Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 %. Energian hintojen nousu oli yhä nopeaa, mutta nyt myös asuntolainojen keskikorko sekä kulutusluottojen korot nousivat aiempaa enemmän.
Asuntolainojen korot nousivat 67 % ja kulutusluottojen korot 24 % viime vuoteen nähden.
“Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3% ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 %. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Kuukaudessa eniten nousivat kotimaan ja ulkomaan lentomatkojen hinnat, 14,7 % ja 23,9 %. Lentolippujen hinnat ovatkin nousseet melko tasaisesti viime toukokuusta lähtien, mutta nyt erityisesti koululaisten syyslomakausi nosti lentojen hintoja. Tähän mennessä nousua noin 46 % toukokuuhun verrattuna.
Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Ei-korvattavissa reseptilääkkeissä laskua oli 3,2 %. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää lääkeyrityksen hakeman lääkkeen korvattavuudesta.
Pohjainflaatio oli lokakuussa 5,1 %. Koronapandemian alussa (2020/03) pohjainflaatio oli 0,7 %. Pohjainflaatio mittaa tilapäisistä tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten siinä ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Näiden tuotteiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, joka johtuu maailmanmarkkinahintojen heilunnasta kysynnän ja tarjonnan mukaan.
“Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan”, arvioi Nieminen.
Viime vuoden lokakuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet 15,7 %. Peruselintarvikkeissa hinnannousu on tätäkin korkeampaa. Yli 20 % hinnanmuutoksia on hyödykeryhmissä jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.
Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 %, dieselin 33%, bensiinin 15 % ja sähkön 41 %.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Nieminen, yliaktuaari. P. 029 551 2957, kristiina.nieminen@stat.fi
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kivihiilen kulutuksen kasvu jatkui vuonna 20221.2.2023 08:02:39 EET | Tiedote
Kivihiilen kulutus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2022 kivihiiltä kului 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kasvu oli hieman maltillisempaa kuin vuonna 2021, jolloin kivihiiltä poltettiin 18 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Myös perheasuntojen hinnat kääntyivät laskuun – vanhojen osakeasuntojen hinnat 3 prosentin alamäessä31.1.2023 08:01:40 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 3,0 % vuoden takaisesta ja 3,1 % edellisestä neljänneksestä loka-joulukuussa 2022, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Nyt myös suurten asuntojen hinnat kääntyivät laskuun, vaikka pienempien kerrostaloasuntojen hinnat laskivat eniten. Suurista kaupungeista hinnat laskivat eniten Helsingissä ja Vantaalla.
Syntyvyys laski ennätyksellisen alas – kokonaishedelmällisyysluku mittaushistorian matalin26.1.2023 08:27:08 EET | Tiedote
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleita oli puolestaan 5 227 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden kokonaismäärä oli 62 886.
Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen26.1.2023 08:06:25 EET | Tiedote
Kuolleiden määrä ja kuolleisuus kasvoivat vuonna 2022. Ennakkotietojen mukaan kuolleita oli yli 5 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden ennakollinen kokonaismäärä oli 62 886 eli suurin vuoden 1944 jälkeen.
Kutsu: Mediatilaisuus 26.1. – Ennakkotietoja kuolleisuudesta ja elinajanodotteesta vuonna 202224.1.2023 13:13:21 EET | Tiedote
Tilastokeskus julkaisee ennakkotiedot vuoden 2022 väestönmuutoksista torstaina 26.1.2023. Ennakkotietojen mukaan kuolleiden määrä ja kuolleisuus kasvoivat vuonna 2022. Järjestämme aiheesta mediatilaisuuden tilaston julkistuspäivänä 26.1. klo 8.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme