Suomen Pankki

Korkorahastojen arvo kasvanut vuonna 2019

Jaa

Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuskanta kasvoi kesäkuusta 2016 heinäkuuhun 2018 tasaisesti, 99 mrd. eurosta 123 mrd. euroon. Elokuussa 2018 arvon kasvussa tapahtui käänne, ja rahasto-osuuskanta laski 11 mrd. eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä. Sijoitusrahastojen rahastopääomakanta oli 112 mrd. euroa joulukuun 2018 lopussa. Sijoittajien tekemät nettolunastukset pienensivät rahastopääomakantaa 3,8 mrd. euroa, ja sen lisäksi pääasiassa osakemarkkinoiden heikon kehityksen myötä rahastoihin sijoitetun pääoman arvo laski 7 mrd. euroa. Pelkästään osakerahastojen arvo laski 5,5 mrd. euroa vuoden 2018 lopun aikana. Suurimmat lunastukset (2,7 mrd. euroa) tehtiin korkorahastoista.

Vuoden 2019 aikana sijoitusrahastoihin sijoitettu pääoma on kasvanut kesän 2018 tasolle. Tammi-syyskuun 2019 aikana rahastopääomakanta kasvoi 11,4 mrd. eurolla, vaikka rahastoista on lunastettu nettomääräisesti 0,1 mrd. euroa. Erityisesti positiivisen markkinakehityksen myötä arvoaan ovat kasvattaneet osake- (7,5 mrd. euroa), korko- (2,6 mrd. euroa) ja yhdistelmärahastot (1,2 mrd. euroa). Rahastopääomakanta kasvoi eniten tammikuussa 2019 osakerahastojen arvon kasvun myötä [1]. Osakerahastoista on kuitenkin tehty myös huomattavia lunastuksia vuonna 2019. Nettomääräisesti osakerahastoista lunastettiin 4 mrd. euron edestä varoja. Sitä vastoin sekä korkorahastoihin (5,3 mrd. euroa) että kiinteistörahastoihin (1,1 mrd. euroa) on sijoitettu lisää. Syyskuun 2019 lopussa suomalaisiin sijoitusrahastoihin oli sijoitettuna 123,5 mrd. euroa.

Markkinoiden korkokehitys ja rahamarkkinarahastoasetuksen voimaantulo kasvattivat korkorahastojen pääomakantaa

Korkorahastot ovat suosituin [2] sijoitusrahastotyyppi Suomessa. Niihin oli sijoitettuna 58,6 mrd. euron edestä rahastopääomaa syyskuussa 2019. Suurimmat sijoitukset olivat suomalaisilla vakuutusyhtiöillä (12,9 mrd. euroa) [3]. Pääosa vakuutusyhtiöiden rahasto-omistuksista on kuitenkin suomalaisten kotitalouksien välillisiä omistuksia erilaisten sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Välillisten omistusten lisäksi suomalaisilla ja ruotsalaisilla kotitalouksilla [4] oli merkittävät suorat omistukset korkorahastoissa (yhteensä 11,9 mrd. euroa). Kokonaisuudessaan syyskuussa 2019 suomalaisten tekemät sijoitukset muodostivat 80 % kotimaisiin korkorahastoihin sijoitetusta pääomasta.

Rahamarkkinarahastoasetuksen voimaantulon myötä osa rahamarkkinarahastoista luokiteltiin korkorahastoiksi tammikuussa 2019. Muutoksen seurauksena korkorahastoihin sijoitettu pääoma kasvoi 2,7 mrd. eurolla. Lisäksi helmi-syyskuussa 2019 korkorahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti uutta pääomaa 2,7 mrd. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi korkorahastoihin sijoitettu rahastopääoma kasvoi positiivisen arvonkehityksen ansiosta 2,6 mrd. euroa vuonna 2019.

Korkorahastojen saamiset kohdistuvat ulkomaille

Suurin osa suomalaisten korkorahastojen saamisista muodostuu pitkä- ja lyhytaikaisista velkapapereista (68 %) ja saamisista muista rahastoista (26 %) [5]. Syyskuussa 2019 suomalaisilla korkorahastoilla oli 40,5 mrd. euron edestä velkapaperiomistuksia, joista 84 % kohdistui ulkomaille. Ulkomaisista valtion joukkovelkakirjalainasijoituksista suurimmat kohdistuivat Ranskaan ja Italiaan. Molempien maiden lainoihin oli sijoitettuna 1,1 mrd. euroa syyskuussa 2019. Yhteensä korkorahastot omistivat 7,8 mrd. euron edestä valtioiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja.

Lisäksi korkorahastot omistavat paljon (16,6 mrd. euroa) yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita. Lyhytaikaisiin yritysten velkapapereihin oli sijoitettuna 2,9 mrd. euroa ja pitkäaikaisiin 13,7 mrd. euroa. Korkorahastot omistivat eniten suomalaisten (5 mrd. euroa), ruotsalaisten (3,9 mrd. euroa) ja yhdysvaltalaisten (2,1 mrd. euroa) yritysten velkapapereita.

Muiden sektoreiden kuin valtion ja yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita korkorahastot omistivat 16,1 mrd. euron edestä syyskuussa 2019. Suurimmat sijoitukset kohdistuivat Ruotsiin (2,7 mrd. euroa) ja Alankomaihin (2,3 mrd. euroa). Yli puolet näistä sijoituksista kohdistui talletuspankkien liikkeeseen laskemiin pitkäaikaisiin velkapapereihin.

Suomalaisten korkorahastojen velkapaperiomistukset kasvoivat tammi-syyskuun 2019 aikana 6,9 mrd. eurolla. Rahamarkkinarahastojen siirtyminen korkorahastoiksi kasvatti korkorahastojen velkapaperisaamisia 2,5 mrd. eurolla tammikuussa 2019. Lisäksi suomalaiset korkorahastot sijoittivat nettomääräisesti 2,5 mrd. euron edestä velkapapereihin helmi-syyskuun 2019 aikana. Korkomarkkinoiden kehitys on kasvattanut korkorahastojen velkapaperiomistusten arvoa 1,3 mrd. eurolla vuonna 2019.

Lisätietoja antavat

Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/

Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 13.2.2020 klo 13.

1 Suomalaisten rahastojen kokonaisrahastopääomakanta kasvoi 4,1 mrd. eurolla. Kasvusta 2,9 mrd. euroa oli osakerahastojen arvon kasvua.
2 Rahastoon sijoitetulla pääomalla mitattuna.
3 S.128.
4 Suomalaiset: 8,7 mrd. euroa; ruotsalaiset: 3,2 mrd. euroa.
5 15,2 mrd. euroa syyskuussa 2019.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Mökkilainoja nostettiin ennätysmäärä kesäkuussa31.7.2020 13:00:00 EESTTiedote

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %. Suuren nostomäärän myötä vapaa-ajanasuntolainakanta kasvoi 3,9 mrd. euroon, ja kannan kasvuvauhti (6 %) oli kesäkuussa nopeinta sitten vuoden 2013 elokuun. Vapaa-ajanasuntolainakannan osuus kaikista kotitalouslainoista oli kesäkuussa noin 3 %. Vapaa-ajanasuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina tavallisten asuntolainojen tapaan. Kesäkuussa 2020 nostettujen uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 17 vuotta 11 kuukautta, oli kymmenen kuukautta pidempi kuin vuosi sitten kesäkuussa. Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuo

Drawdowns of holiday cottage loans record high in June31.7.2020 13:00:00 EESTPress release

Drawdowns of new loans for holiday residences (holiday cottage loans) were record high in June 2020, amounting to EUR 154 million - an increase of as much as 64% on June 2019. The annualised agreed rate on new holiday residence loans in June was 0.96%. Reflecting the high level of drawdowns, the stock of loans for holiday residences increased to EUR 3.9 bn, and the growth rate of the stock (6%) in June was highest since August 2013. In June, the stock of holiday residence loans accounted for approximately 3% of the total stock of household credit. The repayment periods of holiday residence loans have lengthened in recent years, as have those of housing loans. The average repayment period of new holiday residence loans drawn down in June 2020 was 17 years 11 months, i.e. ten months longer than in June 2019. June was also a busy month for drawdowns of housing loans, following an exceptionally slow May. Drawdowns of new housing loans totalled EUR 1.8 bn in June, an increase of EUR 40 mill

Rekordhög efterfrågan på stuglån i juni31.7.2020 13:00:00 EESTTiedote

I juni 2020 utbetalades mer nya lån för fritidsbostäder (stuglån) än någonsin tidigare, 154 miljoner euro, vilket är till och med 64 % mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån i juni 2020 var 0,96 %. I och med den stora efterfrågan ökade det utestående beloppet av lån för fritidsbostäder till 3,9 miljarder euro och beloppets tillväxttakt (6 %) var i juni högst sedan augusti 2013. Beloppet av utestående fritidsbostadslån utgjorde i juni ca 3 % av den totala utlåningen till hushållen. Återbetalningstiderna för fritidsbostadslån har under de senaste åren blivit allt längre på samma sätt som för vanliga bostadslån. Den genomsnittliga återbetalningstiden för de fritidsbostadslån som betalades ut i juni 2020 var 17 år och 11 månader, vilket var 10 månader längre än i juni i fjol. Också efterfrån på bostadslån ökade efter en lungnare maj än vanligt. I juni utbetalades nya bostadslån för 1,8 miljarder euro, vilket är 40 miljoner euro m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme