STTK ry.

Korona-aika näkyy vain vähän STTK-laisten henkilöstön edustajien arjessa

Jaa

Työehtojen valvonta, neuvottelut palkkauksesta, palkkioista ja korvauksista sekä neuvottelut toimenkuviin liittyvistä asioista ovat STTK:laisten liittojen luottamusmiesten kolme keskeisintä tehtäväaluetta. Korona-aikana tehdyt lomautukset näkyvät luottamusmiesten työssä selvästi, ja aikaa lomautuksista käytyihin neuvotteluihin on kulunut aiempaa enemmän. Neuvottelut irtisanomisista eivät sen sijaan ole lisääntyneet.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Henkilöstön edustaja (HED) -barometrista, jolla seurataan jäsenliittojen henkilöstön edustajien arkea joka toinen vuosi. Seitsemännen kerran toteutettuun barometriin vastasi helmikuussa 1 512 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista työskentelee julkisella ja yli puolet yksityisellä sektorilla. Reilu puolet (59 %) toimii työpaikalla, jolla on alle 250 työntekijää.

STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen arvioi, että STTK:laisten luottamustehtäviä hoitavien kohteet ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin vähän.
- Henkilöstön edustajat ovat edelleen henkilöstön etujen valvojia sanan perinteisessä merkityksessä.

Palkkaus ja raha vaikeimmin sovittavaa

Vaikeimpina paikallisesti sovittavina asioina pidetään palkkaukseen ja erilaisiin rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita. Myös lomautuksista ja irtisanomisista, työsuhteen muodosta sekä työajoista neuvotteleminen koetaan hankalaksi.
- Helpoimmin paikallisesti sovittavia asioita ovat erilaisiin vapaisiin liittyvät asiat.

Henkilöstön edustajat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Parhaiten yhteistyö toimii oman liiton sekä oman työpaikan toisten henkilöstön edustajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon kanssa.
- Eniten kehitettävää on yhteistyössä työpaikan ylimmän johdon kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa on silti viime vuosina hieman parantunut. Erilaisten tietojen saanti työnantajalta takkuaa kuitenkin edelleen pahasti, Auvinen harmittelee.

Henkilöstön edustajien panostus työhyvinvointiasioihin on varsinkin luottamusmiehillä hieman laskenut vuodesta 2019. Eniten he keskittyvät työyhteisön sisäisten ristiriitojen selvittämiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan satsaavat selvästi eniten työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.
- Yllättävän vähän henkilöstön edustajat panostavat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Ergonomia kärsii etätyössä

Koronaepidemian vuoksi vuoden 2021 barometrissa kysyttiin työpaikan etätyökäytännöistä. Yli miljoona suomalaista siirtyi nopeassa aikataulussa ja ilman kunnon suunnitelmia tekemään etätöitä. Digiloikka otettiin lähes yhdessä yössä.
- Säännöllisesti etätöissä olevien toimihenkilöiden osuus on kyselyn perusteella 46 prosenttia. Etätyön arvioidaan jatkuvan tai jopa lisääntyvän tulevina vuosina. STTK onkin esittänyt poikkihallinnollista selvitystä etätyön edellyttämien mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi.

Valtaosa henkilöstön edustajista arvioi, että erilaiset etätyövälineet kuten tietokone, näyttö, puhelin, pääsy työpaikan tietojärjestelmiin, ohjelmistot ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Reilu puolet (60 %) kokee, että myös koulutusta ohjelmistojen käyttöön on saatu hyvin. Hienoinen enemmistö (55 %) arvioi, että työpaikan yhteisöllisyys on kärsinyt etätöistä. Suurimmat puutteet korona-ajan etätyössä liittyvät vastaajien mielestä etätyöpisteen työergonomiaan ja toimistolaitteisiin.

Etätyötä tekevän työtapaturmiin liittyvä lakisääteinen vakuutusturva ei ole yhtä kattava kuin työpaikalla työtä tekevän vakuutusturva. Pakollisen vakuutuksen lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännellään vapaaehtoisesta vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen.
- Huolestuttavaa on, että vain vajaalla puolella (48 %) etätyöntekijöistä on työantajan ottama täydentävä vapaa-ajan vakuutus etätyön yhteydessä sattuvien tapaturmien varalle.

HEDbaro2021 perusraportti löytyy osoitteesta:

Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, puhelin 040 545 0631.

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

Ida Nummelin STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittiseksi asiantuntijaksi, Katariina Kainu vt. juristiksi14.6.2021 16:12:31 EEST | Tiedote

Ida Nummelin (35) on valittu STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittiseksi asiantuntijaksi. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Tällä hetkellä hän työskentelee Posti- ja logistiikka-alan unionin työympäristöasiantuntijana ja aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Valtiokonttorissa ja Rakennusliitossa. Nummelin aloittaa työnsä STTK:ssa elokuussa. STTK:n vt. juristiksi on valittu Katariina Kainu (29). Hän on koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri. Kainu on ennen STTK:sta työskennellyt muun muassa tasa-arvovaltuutetun toimistossa, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Kainu aloittaa työnsä STTK:ssa kesäkuussa. Valinnat teki STTK:n hallitus. Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030. Ida Nummelin, puhelin 050 547 1927 Katariina Kainu, puhelin 040 706 7485

STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia - työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä10.5.2021 13:30:00 EEST | Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessä selkeistä tavoitteista työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja kotouttamisen kehittämiseksi. Työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen pyritään vähintään 10 000 henkilön vuosittaiseen lisäykseen. Tavoitteena on vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys.

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä5.5.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Nuorten työntekijöiden osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää työpaikoilla vahvemmin huomiota. Se edellyttää myös nykyistä parempia valmiuksia ohjata ja neuvoa työelämään tulevia. STTK:n selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia nuorista sai työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa koulusta tai oppilaitoksesta. Työnantajan antaman neuvonnan mainitsi vain muutama vastaaja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme