Korona ei ole nakertanut insinöörien uskoa talouteen

Tulokset käyvät ilmi Insinööriliiton jäsenkunnalleen maaliskuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi lähes 6 500 jäsentä. Kyselyn tarkoitus oli muun muassa selvittää, miten liiton jäsenet näkevät koronaviruksen vaikuttavan omaan työmarkkina-asemaansa ja talouteen.

Epävarmuuden lisääntyminen näkyy tuloksissa selvästi. Lomautuksia pitää mahdollisina noin viidennes vastaajista. Vuoden 2019 lokakuussa tehdyssä työmarkkinatutkimuksessa osuus oli alle viisi prosenttia, joten muutos on merkittävä.

Toisaalta jäsenkunta näkee riskin joutua irtisanotuksi pienentyneen syksyyn verrattuna. Kun selvä enemmistö vastaajista pitää oman työn varmuutta vähintäänkin melko vakaana, Insinööriliiton edunvalvontajohtajan Petteri Oksan mielestä tuloksia ei ole syytä dramatisoida liikaa.

– Jäsenet ikään kuin näkevät mahdolliset lomautukset siltana yli äkillisen häiriön. Luottamus omaan talouteen on edelleen vakaa, kulutus ei ole juuri jäähtynyt, usko tulevaisuuteen on edelleen riittävällä tasolla kannatellakseen maan talouden kriisin yli, Oksa sanoo.

Hän toivoo, että myös jäsenkuntaa työllistävissä yrityksissä koronavirus ja sen vaikutukset nähtäisiin samalla tavalla. Oksa on huolestunut tiedoista lomautusneuvottelujen aloittamisesta sellaisissakin yrityksissä, joissa sellaisiin ei pitäisi olla välitöntä tarvetta.

– Luottamusmiehiltä on sieltä täältä tullut tällaista viestiä. Aloitetaan yt-neuvottelut lomautuksista ikään kuin varmuuden vuoksi, vaikka tilauskirjat ovat täynnä ja tuotanto pyörii jokseenkin normaalisti.

– Toivon, että kyse on lievästä panikoinnista, joka ajan myötä tasaantuu. Toimenpiteitä ei ole syytä kiirehtiä, missä akuuttia tarvetta ei ole. Päinvastoin, jokainen työpaikka ja työssä oleva ihminen auttavat omalta osaltaan Suomea yli kriisin, hän sanoo.

Kyselyssä selvitettiin myös kriisin vaikutusta omaan talouteen. Insinööriliiton ekonomistin Paavo Hurrin mielestä jäsenkunnan näkemykset oman talouden kehittymisestä ovat yllättävän myönteiset, vaikka luottamus Suomen talouteen on laskenut systemaattisesti.

– On positiivista huomata, että suurella osalla kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä eroja, vaikka moni on toki vähentänyt kulutustaan. Ero olisi voinut olla suurempikin. Säästämisessäkään ei ole tapahtunut isoja muutoksia, eli kyselyn perustella vastaajat pystyvät varaamaan edelleen puskuria säästämällä, jos kriisi pitkittyy, Hurri sanoo.