Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona lisäsi etäpalveluja: haavoittuvassa asemassa olevilla lukuisia esteitä palvelujen hyödyntämisessä

Jaa

Haavoittuvassa asemassa olevat olivat ottaneet aktiivisesti käyttöön digitaalisia viestintävälineitä koronaepidemian aikana. Etänä toteutettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö oli valtaosalla kuitenkin vähäistä.

Tämä tuli esille THL:n, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa. Laajassa haastattelututkimuksessa selvitettiin useiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kokemuksia etäpalveluista koronaepidemian aikana.

Keskeisimmät tunnistetut etäpalvelujen käytön esteet liittyivät haastateltavien digitaitoihin ja ongelmiin digituen saatavuudessa, etävuorovaikutuksen haasteisiin, etäpalvelujen selkokielisyyden puutteeseen sekä etäpalvelujen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Haastatteluista myös ilmeni, että kaikilla ei ollut mahdollisuuksia tai oikeutta etäpalvelujen käyttöön epidemian aikana esimerkiksi käytön edellytyksenä olevien päätelaitteiden, EU-kansalaisuuden tai pankkitunnusten puuttumisen vuoksi.

Etänä toteutetut julkispalvelut edellyttävät osaamista, jota kaikilla ei ole

Tulokset antoivat viitteitä siitä, että julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuva käyttö edellyttää tavanomaista sosiaalisen median käyttöä laajempia digitaitoja. Tämä osoittautui iästä riippumatta monelle haasteeksi, tai jopa käytön esteeksi.

Osalla etäpalvelujen käyttöä esti myös pelko virheiden tekemisestä ja niiden mahdollisista seurauksista. Moni käyttäjä olisi hyötynyt palveluntarjoajan reaaliaikaisesta tuesta.

”Etänä toteutettavien julkispalvelujen helppokäyttöisyyteen sekä selkokielisyyteen olisi tärkeä panostaa”, toteaa THL:n erikoistutkija Anu Kaihlanen.

”Haastatteluissa ilmeni, että monella monimutkainen asiointikieli, hallinnollinen termistö ja vaikeaselkoiset sisällöt hankaloittivat itsenäistä etäasiointia.”

Osa käytti etäpalveluja ammattilaisen tai läheisen avustuksella, tai läheinen käytti palvelua kokonaan heidän puolestaan. Tämä on ongelmallista etenkin, kun kyse on arkaluontoisista, kuten esimerkiksi terveyteen liittyvistä tiedoista.

Etäpalveluilla ei vielä saavuteta fyysistä palvelukokemusta

Monet haastatelluista kokivat, että etenkin vuorovaikutukseen liittyvät heikkoudet hankaloittivat etäpalvelujen hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin hoitamisessa ja edistämisessä. Toimivan vuoropuhelun lisäksi arvostettiin sanatonta viestintää, kuten kosketusta, ilmeitä ja tunteiden ilmaisua, jota etäpalvelujen ei koettu mahdollistavan.

Haastateltavien kokemukset osoittivat, että etäpalvelut eivät vielä täysin vastaa tarpeisiin, jotka ovat monimutkaisia tai edellyttävät lisäselvityksiä tai selvennyksiä. Tällöin mennään mieluummin paikan päälle.

”Videopuheluiden käyttömahdollisuuksien lisääminen voisi vastata paremmin fyysistä kohtaamista. Se mahdollistaisi paremmin sanattomien eleiden tunnistamisen sekä voisi lisätä kokemusta siitä, että monimutkaisempikin asia tulee ymmärretyksi oikein ja hoidettua kerralla”, Anu Kaihlanen pohtii.

”Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten taitoihin työskennellä ja kommunikoida etäympäristössä olisi syytä kiinnittää jatkossa huomiota vuorovaikutuksellisuuden parantamiseksi ja etäisyyden tunteen vähentämiseksi”, Kaihlanen sanoo.

Tieto etäpalveluista ei tavoita kaikkia

Korona-aikana lisääntynyt etäpalvelutarjonta sai osalta haastatelluista kiitosta, mutta monelle tietämättömyys etäpalvelutarjonnasta ja sen mahdollisuuksista oli kuitenkin merkittävä este käyttää etäpalveluja. Palveluista tiedottamisessa tulisi suosia nykyistä monipuolisempia kanavia ja alustoja, jotta ne tavoittaisivat paremmin erilaiset käyttäjäryhmät.

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien moninaisuuden tunnistaminen ja erilaisten tarpeiden huomiointi ovat tärkeitä tulevaisuuden etäpalvelujen kehittämistyössä. Tukea tulisi tarjota sopivin tavoin turvaten samalla mahdollisuus fyysisiin tapaamisiin tarvittaessa.

Tutkimukseen osallistuneet (81) olivat ikääntyneitä, mielenterveyskuntoutujia, sosiaalipalveluja käyttäviä nuoria aikuisia, työttömiä, paljon terveyspalveluja käyttäviä sekä venäjänkielisiä maahanmuuttotaustaisia ikääntyneitä ja työttömiä henkilöitä.

Haastateltavien kesken arvotaan iPad mini 2019 -tabletti. Voittajalle tiedotetaan henkilökohtaisesti. Tutkimusryhmä kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita.

Lisätietoa

Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä – kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta

Yhteystiedot

Anu Kaihlanen
erikoistutkija
THL
puh.029 524 6033
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote

Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme