Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona lisäsi vain vähän toimeentulotuen tarvetta ja toi esiin sosiaaliturvajärjestelmän joustavuuden

Jaa

Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi vuonna 2020 vain hieman edellisvuoteen verrattuna. Eniten kasvoi 18–24-vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019. Perustoimeentulotuen tarve kasvoi eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi THL:n ja Kelan yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta..

“Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi koko maan tasolla 5 prosenttia, mikä on odotettua vähemmän. Ensisijaiset etuudet ja esimerkiksi yrittäjille poikkeuksellisesti annettu oikeus työttömyysturvaan vaikuttaisivat turvanneen useimpien toimeentulon niin, ettei tarvetta turvautua viimesijaiseen tukeen syntynyt”, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Perustoimeentulotuen väliaikaista epidemiakorvausta sai 227 457 henkilöä 153 899 kotitaloudessa. Korvausta saaneista kotitalouksista 77 prosenttia oli yhden hengen kotitalouksia ja 19 prosenttia lapsiperheitä. Euromääräisesti yhden hengen kotitalouksien osuus oli 54 prosenttia ja lapsiperheiden 42 prosenttia, koska korvaus maksettiin kotitalouden henkilöiden lukumäärän mukaan.

Palvelut ja etuudet joustivat koronaepidemian aikana

Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja panostettiin erilaisiin viestintäkanaviin koronaepidemian vuoksi.

Myös kuntien sosiaalityössä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja. Kunnissa koronaepidemian vuoksi viritettyjä uusia tukimuotoja sosiaalityön asiakkaille olivat esimerkiksi päivystyspuhelin, keskitetty asiakasohjaus ja ohjauksen lisääminen matalan kynnyksen toimipaikoissa.

Muutamassa kunnassa taloudellista tukea täydennettiin myös vähävaraisille suunnatulla ylimääräisellä taloudellisella tuella, kuten järjestöjen kautta saatavilla lahjakorteilla.

Yhteistyö kuntien ja Kelan välillä parantui monissa kunnissa koronaepidemian aikana.

“Tutkimuksemme tulokset vahvistavat jo aiempia havaintoja siitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä voi tarvittaessa toimia hyvinkin joustavasti ja ihmisten muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti”, sanoo THL:n erikoistutkija Merita Jokela.

Poikkeustoimien vaikutukset vaihtelivat

Suuri osa toimeentulotuen asiakkaista hoitaa asiansa sähköisten järjestelmien kautta.

“Kaikilla sosiaalityön asiakkailla ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta osaamista käyttää älylaitteita tai pääsyä sellaisiin. Heille kasvokkaista asiointia on vaikea korvata etäyhteyksillä,” Jokela toteaa.

Koronaepidemian ja siitä johtuvien poikkeustoimien vaikutukset näkyivät toisissa kunnissa muita enemmän. Kelan toimipisteiden rajoitetut aukiolot lisäsivät keväällä 2020 sosiaalityön tuen tarvetta erityisesti monilla pienillä paikkakunnilla, kun kasvokkaista palvelua tarvitsevat toimeentulotuen asiakkaat kääntyivät hakemusten täyttämisessä sosiaalityöntekijöiden puoleen.

Keväällä 2020 yhteiskunnan toimintoja suljettiin varsin laajasti, kun poikkeusolot otettiin käyttöön. Kelan palvelupisteet pidettiin avoinna suuressa osaa maata, ja osa palvelupisteistä oli auki vain ajanvarauksella. Syksyllä 2020 tilanne oli jo lähes normalisoitunut. Esimerkiksi Kelan toimipisteet olivat pääosin auki ja asiakaspalvelua paremmin saatavilla kuin keväällä.

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu:
Toimeentulotuen saajamäärät kasvoivat vähän – koronaepidemia toi esiin järjestelmän joustavuuden

Tutkimuksen verkkosivut:
Koronaepidemian sosiaaliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin ja heidän palveluihinsa

Yhteystiedot

Merita Jokela
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7170
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuija Korpela
tutkija
Kela
puh. 050 331 3506
sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen kokeisiin on mahdollista erityisjärjestelyin23.2.2021 11:08:24 EETTiedote

THL ja Ylioppilastutkintolautakunta ovat laatineet ohjeet siitä, millaisin erityisjärjestelyin karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen koetilaisuuteen voidaan järjestää. Vain oireettomat karanteeniin määrätyt kokelaat, jotka on testattu ennen kyseistä koetta ja saaneet negatiivisen testituloksen, voivat osallistua kokeeseen. Järjestelyn edellytyksenä on, että lukio pystyy järjestämään karanteenissa oleville kokelaille erillisen koetilan ja kokeelle valvojat. Koronavirusinfektion vuoksi eristyksessä olevat kokelaat eivät voi osallistua kokeeseen, vaan heidän tulee hakea ilmoittautumisen mitätöintiä. Erityisjärjestelyjen toteuttaminen ei ole pakollista Karanteenissa olevien kokelaiden erityisjärjestelyt edellyttävät lukion sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan yksikön yhteistyötä. Tartuntataudeista vastaavan yksikön rooli järjestelyjen toteuttamisessa on merkittävä. Tämän vuoksi kunnan tai alueen tartuntatilanne voi vaikuttaa siihen onko erityis

Mer partiklar i inandningsluften hos krypande småbarn än hos vuxna – babyrobot mätte barnens inandningsluft19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

I små krypande barns inandningsluft är mängden partiklar till och med tio gånger större än i den luft de vuxna i samma rum andas. Detta beror på att en del av partiklarna stannar i närheten av golvnivån och inte når den höjd där vuxna andas. Resultaten framgår av en undersökning som publicerats i tidningen Environmental Science and Technology. Forskare vid Institutet för hälsa och välfärd deltog i undersökningen. Babyrobot undersöker damm från mattor I undersökningen byggdes en babyrobot som kröp på golvet precis som ett barn. Roboten mätte partiklar och mikrober från mattor i inandningsluften. När babyroboten kryper på mattan följer också kemiska föreningar och mikrober med dammet som stiger ur mattan. Beroende på partiklarnas storlek och aerodynamiska egenskaper, rör sig en del av dessa partiklar lättare och längre med luftströmmarna än andra. Därför är partikelblandningen runt ett barn som rör sig på mattan och därmed även i inandningsluften annorlunda än på ytan av mattan eller i d

Ryömivien pikkulasten hengitysilmassa enemmän hiukkasia kuin aikuisten – vauvarobotti mittasi lasten hengitysilmaa19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

Pienten ryömivien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa. Tämä johtuu siitä, että osa hiukkasista jää lähelle lattiaa eikä nouse aikuisten hengitysilman korkeudelle. Tulokset selviävät Environmental Science and Technology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka tekemiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osallistuivat. Vauvarobotti tutkii matoista irtoavaa pölyä Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lasten ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. Kun vauvarobotti ryömii matolla, matosta nousevan pölyn mukana kulkeutuu ilmaan myös kemiallisia yhdisteitä ja mikrobeja. Osa näistä hiukkasista liikkuu ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmas kuin toiset, riippuen hiukkasten koosta ja aerodynaamisista ominaisuuksista. Tämän takia matolla liikkuvan lapsen ympärillä ja siten myös hengitysilmassa hiukkasten seos on erilain

THL suosittelee pääkaupunkiseudulle uusia koronan torjuntatoimia18.2.2021 11:10:52 EETTiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää välttämättömänä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ja pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön väliaikaisia uusia toimia koronaepidemian kiihtymisen estämiseksi. Toimilla estetään myös virusmuunnoksen laajaa leviämistä muualle maahan. THL:n suosittelemat toimet koskevat seuraavaa kolmea viikkoa. THL suosittelee, että baarit, pubit ja yökerhot suljetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kokonaan mahdollisimman nopeasti ja pidetään kiinni 14. maaliskuuta asti. HUS-alueella suositellaan julkisten kokoontumisten osallistujamäärän rajoittamista kuuteen henkilöön. Myöskään yksityistilaisuuksiin ei tulisi kokoontua yli kuutta ihmistä. Lisäksi THL suosittelee, että HUS-alueen asukkaat välttävät lomamatkustamista oman alueen ulkopuolelle 14. maaliskuuta asti. Viime viikkojen aikana HUSin ja muun maan epidemiakehitys on eriytynyt. HUSin alueella ilmaantuvuus on neljässä viikossa lähes kaksinkertaistunut 108,9 tap

THL suosittelee, että kaikilta ulkomailta Suomeen tulevilta matkustajilta edellytetään negatiivista koronatestitulosta17.2.2021 14:01:29 EETTiedote

THL suosittelee, että kaikki henkilömatkustajia kuljettavat kuljetusyhtiöt ja varustamot edellyttävät negatiivista koronatestitulosta kaikilta ulkomailta Suomeen tulevilta matkustajilta. Todistus tulisi esittää liikennöitsijälle ennen matkan alkua. Suositus on, että negatiivista testitodistusta edellytettäisiin viimeistään 23.2.2021 alkaen. Suositus koskee kaikkia yli 12-vuotiaita Suomeen saapuvia matkustajia. Myös 6-12-vuotiaille suositellaan vastaavaa todistusta, mutta sitä ei edellytetä. Mikäli matkustajalla on lääkärintodistus sairastetusta mutta jo parantuneesta COVID-19-taudista ja parantumisesta on kulunut alle 6 kuukautta, negatiivista koronavirustestitodistusta ei tarvita. ”Suosituksen tavoitteena on torjua Britanniassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa havaittujen koronavirusmuunnosten leviämistä Suomeen ja vähentää matkustamisen kautta Suomeen tulevia tartuntoja. Siksi on välttämätöntä, että matkailuun liittyvää tartuntariskiä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo THL:

Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys17.2.2021 08:07:13 EETTiedote

Työssäkäyvillä naisilla ja miehillä on vahvempi osallisuuden kokemus ja korkeampi positiivinen mielenterveys kuin työttömillä ja työkyvyttömillä. Työssäkäyvien lisäksi vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä kokevat myös ne työikäiset eli 18–64-vuotiaat naiset, jotka ovat vanhuus- tai varhaiseläkkeellä tai ovat luopuneet yritystoiminnasta. Myös perhevapaalla olevat naiset kokevat vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä. 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat samalla tasolla työikäisten eläkkeelle jääneiden kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme