Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen – asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia
Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi. Vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Ikääntyneiden vaikea tilanne käy ilmi laajassa asiantuntija-arviossa Covid19-epidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.
Viidennes kunnista arvioi toukokuussa, että kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan koronaepidemian aikana. Myös kotihoidon toimintatapoja muutettiin: alueet lisäsivät etäkäyntejä ja rajasivat asiakkaan luona käyvien työntekijöiden määrää, jotta asiakkaiden altistumisriski pienenisi.
”Vaikka epidemia pitkittyisi, kotihoidon käynnit on toteutettava palvelutarvearviointien mukaisina”, toteaa johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.
”Epidemian takia myös omaiset ja läheiset usein rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien kotona, mikä lisää palvelutarvetta entisestään. Lisäksi kotihoidon pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaidensa palvelutarpeiden muutoksia tavallistakin tarkemmin, kun omaiset eivät kykene seuraamaan läheisensä vointia tiiviisti.”
Myös omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella epidemian aikana. Esimerkiksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu kaikilla alueilla tyydyttävästi.
Riittämätön tuki voi jatkuessaan aiheuttaa merkittävän uhan omaishoitajien terveydelle. Omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen kunnissa on tärkeä selvittää ja huolehtia lakisääteisten vapaiden järjestämisestä.
Koronaepidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin
Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin. Käyntimäärät laskivat selvästi, ja palvelujärjestelmällä on ollut vaikeuksia vastata väestön tarpeisiin. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta heikennettiin ja määräaikaisia terveystarkastuksia vähennettiin, samaan aikaan lasten ja perheiden tuen tarpeet kasvoivat.
Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin.
Muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä:
- Monet koronan epäsuotuisat vaikutukset olivat voimakkaimmillaan keväällä poikkeusolojen aikana, ja kesän myötä tilanne näytti monin osin rauhoittumisen merkkejä. Syksyllä epidemian toinen aalto on tuonut kuitenkin mukanaan epävarmuutta, mikä heijastuu palveluihin sekä väestön hyvinvointiin ja talouteen
- Suositukset ja rajoitukset vaikuttivat keväällä palvelujen tarjontaan ja lisäsivät sähköistä asiointia. Etävastaanotoista tuli uusi toimintatapa ja ne lisääntyivät merkittävästi. Koronaepidemia on vauhdittanut tietojärjestelmien kehittämistä. Tietoturvallisia sähköisiä palveluja tarvitaan vastaamaan palveluvelkaan epidemian pitkittyessä.
- Suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu enemmän joissakin ryhmissä, esimerkiksi opiskelijoilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä.
- Koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on ollut merkittäviä vaikutuksia niiden ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, jotka ovat olleet jo ennen epidemiaa eri tavoin vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimeentulotuen tarpeessa olevat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat.
- Epidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttäisi olevan monenlaisia ja osittain vastakkaisiakin vaikutuksia elintapoihin. Osa väestöstä näyttää kohentaneen elintapojaan, joka näkyy esim. vapaa-ajan liikunnan ja kasvisten kulutuksen lisäämisenä. Vapaa-ajan liikuntaan vaikutus on ollut kaksijakoinen: toisilla se on lisääntynyt, toisilla vähentynyt.
Lisätietoa
Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.
Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Julkaistu 10.11.2020.
Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen -verkkosivu
Poimintoja Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen -asiantuntijaraportista (liitteenä)
Yhteystiedot
Ikääntyneet:
Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi
Suun terveydenhuolto:
Ulla Harjunmaa
Asiantuntijahammaslääkäri
THL
puh. 029 524 7375
etunimi.sukunimi@thl.fi
Raportista yleisesti:
Pekka Rissanen
arviointijohtaja
THL
puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi
Vuokko Härmä
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7258
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta11.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
THL: Opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit tulee pitää hyvinvointialueilla ja osana sote-palveluja9.4.2024 17:14:30 EEST | Tiedote
THL katsoo, että opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit on syytä pitää osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Koulukuraattorit ja -psykologit siirrettiin kunnista hyvinvointialueille viime vuoden alussa osana sote-uudistusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme