Korona värisyttää työllisyyslukuja - Suomen työmarkkinatilanteelle luvassa vaikeita aikoja
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi nousi sen ollessa 73,5 prosenttia vuoden 2020 huhtikuussa. Työttömyysasteen
trendi oli 6,8 prosenttia huhtikuussa 2020.
”Koronakriisi ei konkretisoidu vieläkään työllisyystilastoissa. On ollut kuitenkin jo pitkään selvää, että koronakriisi tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin. Mutta niin työttömyyden kuin työllisyyden trendit eivät vielä kerro kehityksestä heikompaan. Nyt pitää katsoa tilastojen taakse”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Maaliskuun työllisyyslukuihin ei koronakriisi vielä ehtinyt vaikuttaa eikä huhtikuun trendiluvuissa myöskään näy käännettä. Sen sijaan raaka työllisyysluku on yli prosentin vuodentakaista matalampi.
”Huhtikuun luvut näyttävät edelleen pintapuolisesti hyviltä. Suurin syy lienee tilastojen määritelmissä. Esimerkiksi määräajaksi lomautetut henkilöt tilastoituvat työllisiksi, mikäli lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta. Käytännössä siis todellisuus on selvästi työvoimatutkimuksen lukuja karumpi”, Kotamäki kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan lomautusten määrä on ollut jyrkässä kasvussa. Helmikuussa lomautettuja henkilöitä oli yhteensä noin 19 000, maaliskuussa noin 65 000 henkilöä ja huhtikuussa jo 164 000 henkilöä oli lomautettu.
”Jos kaikki lomautetut tilastoituisivat työvoimatutkimuksessa työttömiksi, saattaisi työttömyysaste olla kaksinumeroinen”, Kotamäki arvioi.
Suomen järjestelmässä suuren järjestelmähäiriön eli shokin tapauksessa ensin työntekijöitä lomautetaan. Suomalainen lomautusjärjestelmä puolustaakin paikkaansa, kun yritykset sopeutuvat kriisitilanteeseen. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun työntekijöiden pitäisi palata takaisin töihin, mutta markkinoilla on edelleen häiriötila.
”Koska palkka ja työaika ei työmarkkinoilla ja työehtosopimusten säännöissä jousta riittävästi, näkyy lopputulos työttömyyden kasvuna. Tässä on valitettava, mutta hyvinvoinnin kannalta kriittinen eroavaisuus esimerkiksi Tanskan tai Saksan järjestelmiin verrattuna.”, Kotamäki sanoo.
”Sitä aina lamojen yhteydessä arvuutellaan, että onko tällä kertaa tilanne erilainen. Että mitä, jos suomalainen työmarkkina olisikin muuttunut syytä tai toisesta aikaisempaa kestävämmäksi.”
Kotamäki suhtautuu epäileväisesti väitteeseen suomalaisten työmarkkinoiden mainettaan suuremmasta joustavuudesta.
”Järjestäen erilaiset tutkimukset ja kansainvälisten organisaatioiden tutkijat tulevat johtopäätökseen, että suomalaiset työmarkkinat ovat jäykät. Lisäksi on tiedossa erilaisia työllistymisen ja työllistämisen esteitä, joita hallitus toisensa jälkeen on luvattu purkaa. Monimutkaista ja kehittynyttä järjestelmää on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi uudistaa”, Kotamäki sanoo.
”Arvaukseni on, että edessä on vaikeita aikoja senkin jälkeen, kun koronapandemia hellittää. Tilannetta voi parantaa oikeanlaisella talouspolitiikalla – sekä suhdanne- että rakennepolitiikalla. Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että suuremmat muutokset tapahtuvat hitaasti. Valtio ei ole mikään soutuvene, vaan valtamerilaiva, joka kääntyy hitaasti. Valitettavasti se tietää vaikeita aikoja Suomen työmarkkinarakenteilla. Tässä kohtaa todella toivon olevani väärässä”, Kotamäki päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Keskuskauppakamari: Leikkaukset ymmärrettäviä - panostukset kasvuun välttämättömiä16.4.2024 16:42:21 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.
Keskuskauppakamari: Kehysriihessä on löydettävä lisää kasvun eväitä – pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät Suomea pelasta15.4.2024 06:48:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari painottaa, että tulevassa kehysriihessä on löydettävä uusia kohdennettuja keinoja talouden kasvun edistämiseksi. “Vaikka nykyiset sopeutustoimet ovat tarpeellisia julkisen talouden tasapainottamiseksi, pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä kääntämään Suomen taloutta kasvu-uralle", toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme