Korona vs. ilmasto – miksi suhtaudumme näihin kriiseihin niin eri tavoin?
Kiireesti koronan kimppuun, ilmasto odottakoon
Korona on viime viikkoina sulkenut rajat ja romahduttanut talousnäkymät ympäri maailmaa. Valtioiden johtajat käskevät kansalaisiaan pysymään kotona. Yritykset ovat pakotettuja ajamaan alas toimintojaan ennennäkemättömällä tavalla. Koronarajoituksilla ja ilmastolla on selvä yhteys: liikenteen ja teollisuuden pysähdykset ovat parantaneet ilmanlaatua sekä Kiinassa että Italiassa. Maapallo on saanut lepotauon, mutta hinta on kova.
Korona nousi tietoisuuteemme vasta tammikuussa. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Ilmastokriisin näkyvin soturi Greta Thunberg on käynyt väsymiseen asti monen järjestön ja johtajan pakeilla puhumassa kriisin kiireellisyydestä. Hän on toki saanut valtavasti mediahuomiota, mutta mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Ilmastokriisi otetaan vakavasti, mutta konkreettiset globaalit toimet loistavat yhä poissaolollaan.
Koronakriisi kurittaa kuukausia, ilmastokriisi ikuisesti
Pandemioista on varoiteltu jo vuosia, mutta COVID-19-tauti on uusi uhka. Yleensä ihmiset suhtautuvat tuntemattomaan ja nopeasti etenevään uhkaan voimakkaammin kuin uhkaan, josta on puhuttu jo tylsistymiseen asti. Ihmiset ovat jo varsin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista uhista. Vaikka uhat pelottavat, on meillä mielestämme vielä aikaa, sanovat ilmastotutkijat mitä vaan. Voimme reagoida hitaammin ilmastokriisiin, joka ei uhkaa meitä täysillä välittömästi. Korona sen sijaan on keskuudessamme jo nyt.
Koronavirus on näkymätön uhka. Emme tiedä, koska virus tarttuu meihin tai kuka sitä levittää. Näkymätön vihollinen herättää kauhua. Kuten myös ajatus hengityskoneista ja niiden riittämättömyydestä. Olemme valmiita toimimaan heti. Ilmastokriisin uhkakuvat sen sijaan ovat näkyviä: Voimme todistaa omin silmin merenpinnan nousun, ilmastopakolaisten muuttoaallon, lajien tai lumipeitteen katoamisen. Meidän ei kuitenkaan tarvitse hätiköidä rajoitusten kanssa, jos näitä merkkejä ei näy omalla takapihallamme.
Koronarajoitukset ovat voimassa kuukausia. Ilmastonmuutokseen liittyvät rajoitukset olisivat ikuisia. Kestämme sen, että matkasuunnitelmamme menevät jäihin puoleksi vuodeksi, mutta ajatus siitä, että emme enää koskaan saisi lentää etelään on paljon vaikeampi hyväksyä. Määräaikaiset koronarajoitukset on helpompi hyväksyä kuin ikuiset ilmastokiellot.
Samoja lääkkeitä kumpaankin kriisiin
Koronaa vastaan on kehitteillä useita rokotteita. Ilmastokriisiin sellaista ei tule koskaan olemaan tarjolla. Monet koronan vastaiset toimet sopisivat kyllä hyvin lääkkeeksi myös ilmastokriisiin. Kenties voisimme liittää valtaviin koronaselviytymispaketteihin myös toimia, jotka ratkoisivat ilmastokriisiä. Ilmasto- ja koronakriisit ovat luonteeltaan erilaisia, mutta niistä kummastakin selviämiseen tarvitaan nopeita toimia sekä viranomaisia, yrityksiä ja meistä jokaista.
Mitä jos alkaisimme suhtautua ilmastokriisiin samalla tarmolla kuin koronan kukistamiseen? Mitä jos hallitukset asettaisivat ilmastorajoituksia yhtä vauhdikkaasti kuin nyt ulkonaliikkumiskieltoja? Mitä jos lentoyhtiöt siirtyisivät heti biopolttoaineisiin ja nostaisivat lippujen hintoja ilmaston takia? Mitä jos ihmiset vähentäisivät pysyvästi turhaa matkustamista, kun ovat nyt koronakriisin aikana huomanneet selviävänsä ilmankin?
On jo ehdotettu, että risteily- ja lentoyhtiöiden saamiin valtioiden takaamiin koronalainoihin ja -apuun liitettäisiin ympäristöön liittyviä ehtoja. Yritysten tulisi vähentää ilmastokuormitustaan ja päästöjään radikaalisti saadakseen tukirahat. Sosiaalisessa mediassa moni kilvan kommentoi pitävänsä etätöistä. Kenties jokapäiväinen matkustus toimistolle ja turhat työmatkat vähenevät tulevaisuudessa, kun työntekijät nyt pääsevät etätöiden ja -kokousten imuun. Liikenteen päästöt pienenisivät. Kotikaranteenissa moni on vihdoin ehtinyt pohtia, mikä oikeasti on tärkeää ja on nyt laittamassa elämäänsä uuteen uskoon mm. vähentämällä turhaa kulutusta. Ilmasto kiittäisi näistä teoista. Ehkä koronakriisistä voi seurata jotain hyvää ja alamme viettää vähäpäästöisempää elämää.
Ilmastonmuutoksen myötä meille tulee vain lisää pandemioita ja luonnonmullistuksia. Koronaviruksia ja vastaavia voi siis olla tulossa kiusaksemme joka vuosi. Koronan aiheuttaman täydellisen pysäytyksen jälkeen ei voi muuta kuin toivoa, että ilmastokriisiin tartutaan edes osalla siitä intensiteetistä, mitä on nähty koronakriisin taltuttamistoimissa. Ettei tarvitsisi kovin usein laittaa rajoja kiinni, rajoittaa vapaata liikkumista ja pysäyttää taloutta.
Kirjoittaja: Annika Konttinen, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari NevalainenViestintäpäällikkö
Puh:040 4887 008ari.nevalainen@haaga-helia.fiAnnika Konttinenlehtori
Puh:+358 294471227annika.konttinen@haaga-helia.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia, Kuortaneen Urheiluopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhdistävät koulutusvoimansa11.4.2024 10:18:20 EEST | Tiedote
Haaga-Helian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Kuortaneen Urheiluopisto ovat allekirjoittaneet yhteistyön aloittamista ja kehittämistä koskevan aiesopimuksen.
Ruokayrittäjien toimialapäivät Haagan kampuksella 11.–12.4 – maksuttoman tapahtuman tarkoitus on luoda uusia verkostoja alalle4.4.2024 15:40:07 EEST | Tiedote
Ruokayrittäjien toimialapäivät to–pe 11.–12.4.2024 on kohtaamispaikka, jossa voi päivittää osaamistaan, verkostoitua, esitellä tuotteitaan ja tehdä kauppaa. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä yhteyksiä ja mennä yhdessä kohti kestävämpää ruokaketjua.
Somessa voi nyt ansaita opintopisteitä: Suomessa lanseerataan maailman ensimmäinen TikTokissa suoritettava korkeakoulukurssi15.3.2024 10:09:26 EET | Tiedote
TikTokin asema nuorten suosituimpana uutiskanavana on puhuttanut viime aikoina laajalti eri medioissa. Nyt myös korkeakouluopintoja voi edistää selaamalla TikTokia, kun Haaga-Helia lanseeraa tiettävästi maailman ensimmäisen opintopisteitä kerryttävän kurssin, joka suoritetaan täysin TikTokissa.
Tekoäly voi tunnistaa jätteet jo roska-astioissa ja jätteenkeräysautoissa13.3.2024 09:53:16 EET | Tiedote
Yli 70 kuntaa mukana tekoälyä hyödyntävässä jätteenkäsittelykokeilussa.
Haaga-Helia luopuu Haagan kampuksesta vuonna 20276.3.2024 13:42:43 EET | Tiedote
Haagan kampuksen opetus siirtyy Pasilaan ja uuteen showroom-tilaan loppuvuodesta 2026. Maineikkaan restonomikampuksen muutto on Haaga-Helialle mahdollisuus vahvistaa restonomikoulutuksen vetovoimaa ja työelämälähtöistä opetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme