Koronan aiheuttamat puolisoiden väliset erimielisyydet lisäsivät väkivaltakokemusten yleisyyttä vauvaperheissä
Tulokset perustuvat Koronapandemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -tutkimushankkeeseen sekä FinLapset-kyselytutkimuksen väliaika-aineistoon.
Vauvaperheiden vanhemmille suunnatussa FinLapset-kyselyssä noin 12 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa vähintään yhtä kysyttyä parisuhdeväkivallan muotoa 12 viime kuukauden aikana. Kyselyyn vastasi maalis-elokuussa kaikkiaan 8 169 vanhempaa.
”Tavallisimmin vastaajat kertoivat, että puoliso oli nimitellyt heitä lannistaakseen tai nöyryyttääkseen. Toiseksi yleisimpiä olivat fyysisen tai taloudellisen väkivallan kokemukset. Tutkimustulosten pohjalta ei voi kuitenkaan päätellä, onko väkivalta alkanut epidemian aikana vai sitä ennen”, kertoo THL:n erikoistutkija Maaret Vuorenmaa.
Kyselyssä selvitettiin elokuusta alkaen myös koronan vaikutuksia parisuhteeseen. Vastaajia oli elokuussa 1 197.
Koronan vaikutukset jaksamiseen arjessa sekä läheisyyden tunteeseen ja erimielisyyksiin parisuhteessa olivat tulosten mukaan yhteydessä parisuhdeväkivallan suurempaan esiintymiseen.
”Parisuhdeväkivallan kokemuksista raportoivat muita yleisemmin vanhemmat, jotka ilmoittivat puolisoiden välisten ristiriitojen ja erimielisyyksien lisääntyneen koronapandemian aikana. Samoin myös ne vanhemmat, jotka kertoivat läheisyyden tunteen ja arjen jaksamisen vähentyneen korona-aikana”, Vuorenmaa toteaa.
Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyslukemiin – koronavirus nousi esille harvoin
Nollalinjalle soitettiin viime vuonna yli 19 000 puhelua. Kasvua edellisvuodesta oli 31 prosenttia. Keväällä valmiuslain voimassaolon aikana avun hakeminen laski kuukausittain 100–200 puhelulla verrattuna alkuvuoteen.
”Avun tarve näyttäisi kasautuneen keväällä, sillä puheluita tuli sen jälkeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.Koronapandemiaan liittyvät asiat olivat julkisuudessa esillä eniten huhtikuussa, jolloin puheluja tuli vähiten. Kaiken kaikkiaan koronavirukseen liittyvät väkivalta-asiat nousivat puheluissa esiin varsin harvoin, mikä oli yllättävää”, sanoo THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Huhtikuussa koronavirukseen liittyviä asioita nousi esille 68 puhelussa. Tämän jälkeen koronavirus nousi esille Nollalinja-puheluissa huomattavasti vähemmän. Puheluiden sisältöä seurataan anonyymeillä palvelunseurantalomakkeilla. Niistä selvisi myös, että valmiuslain voimassaolon aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso.
”Tämä voi liittyä muiden sosiaalisten suhteiden vähenemiseen sekä kumppanin kanssa vietetyn ajan lisääntymiseen. Sukulaisten tai entisten seurustelukumppanien osuus väkivallan tekijänä puolestaan laski valmiuslain voimassaolon aikana”, toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila Turun yliopistosta.
Lisätietoja:
FinLapset-tutkimushanke
Johanna Hietamäki
erikoistutkija
THL, KOVÄ-tutkimus
puh. 029 524 7990
etunimi.sukunimi@thl.fi
Maaret Vuorenmaa
erikoistutkija
THL, FinLapset-tutkimus
puh. 029 524 7008
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anniina Kaittila
erikoistutkija
Turun yliopisto, KOVÄ-tutkimus
puh. 0445071983
etunimi.sukunimi@utu.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme