Koronapandemia ei vähentänyt ennestään liikunnallisten kuusikymppisten miesten fyysistä aktiivisuutta

Useat tutkimushavainnot ympäri maailman ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus eri ikäisillä ihmisillä väheni koronapandemian alkuaikoina, jolloin sosiaalisia kontakteja rajoitettiin. Suomessa rajoitukset tarkoittivat lähinnä aikuisten ryhmäliikunnan keskeyttämistä sekä sisäliikuntatilojen määräaikaista sulkemista.

– Tutkimuksemme asetelma oli ainutlaatuinen: aineistollamme pystyimme hakemaan mahdollisia selityksiä fyysisen aktiivisuuden vähenemiselle tutkimalla koehenkilöiden fyysisen aktiivisuuden historiaa, kertoo väitöskirjatutkija Perttu Laakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa selvisi, että 57–60-vuotiaat miehet, jotka olivat olleet nuoruudestaan saakka fyysisesti aktiivisia vapaa-ajallaan, ylläpitivät fyysisen aktiivisuutensa myös koronapandemiaan liittyvien kontaktirajoitusten aikana. Toisaalta ennestään inaktiivisilla eli hyvin vähän liikkuvilla saman ikäisillä miehillä fyysinen aktiivisuus väheni rajoitusten aikana entisestään.

Naisilla vastaavia yhteyksiä kontaktirajoitustoimien aikana liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden historian välillä ei havaittu. Aiemman tutkimusnäytön puute kuitenkin estää vetämästä liian vahvoja johtopäätöksiä siitä, miksi naisilla vastaava havaintoa ei löydetty.

– Tulos voi selittyä esimerkiksi tutkimusaineistolla, mutta voidaan spekuloida esimerkiksi sillä, että aiempien tutkimusten mukaan keski-iässä naiset liikkuvat miehiä enemmän ja pitävät keskimäärin muutenkin huolta terveydestään miehiä paremmin. Tämä voisi selittää sen, että naiset ovat osanneet sopeuttaa aktiivisuutensa muuttuneeseen tilanteeseen miehiä paremmin, Laakso jatkaa.

Harvinaisen pitkän seurantatutkimuksen tulos on samansuuntainen aiempien tutkimuksien kanssa, jotka ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus lapsuus- ja nuoruusiässä on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisuudessa. Lisäksi tulos vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että henkilö, jonka terveyskäyttäytyminen ei ole riittävän juurtunut, on alttiimpi palaamaan vanhaan, ei-toivottuun käyttäytymiseen poikkeavissa olosuhteissa.

– Tämä korostaa entisestään fyysisen aktiivisuuden edistämisen tärkeyttä nuoruusiässä, Laakso lisää.

Tutkimus on osa 45-vuotista LISE-pitkittäistutkimusta, joka pohjautuu lähes 3000 koululaiselta vuonna 1976 kerättyyn pohja-aineistoon. Seurantamittauksia projektissa on tehty vuosina 2001 ja 2021, joista viimeisimpään osallistui noin tuhat koehenkilöä. Tutkimus on julkaistu Journal of Sports Sciences -tiedelehdessä.

Alkuperäinen artikkeli:

Perttu TT Laakso, Pertti Huotari, Asko J Tolvanen, Urho M Kujala, Lauri HT Laakso & Timo T Jaakkola (2022) Leisure-time physical activity from adolescence to late middle age and its associations with the COVID-19 pandemic: A 45-year follow-up, Journal of Sports Sciences, https://doi.org/10.1080/02640414.2022.2122318

Lisätietoa:

Perttu Laakso
väitöskirjatutkija, tuntiopettaja
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
perttu.laakso@hotmail.com
0503605869