Suomen ympäristökeskus

Koronapandemia laski Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä

Jaa

Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia vähensi Suomessa kotitalouksien kulutusta ja pienensi suomalaisten hiilijalanjälkeä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.

Kuvan lähde: AdobeStock
Kuvan lähde: AdobeStock

Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia vähensi Suomessa kotitalouksien kulutusta ja pienensi suomalaisten hiilijalanjälkeä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.

Matkustaminen ja liikkuminen vähenivät

Suurimman pudotuksen kotitalouksien hiilijalanjälkeen aiheutti matkustamisen ja liikkumisen väheneminen. Ulkomaanmatkailun aiheuttamat päästöt pienenivät yli miljoona CO2-ekv. tonnia, joka on yli 70 prosentin pudotus vuodesta 2019. Liikennepalveluiden hiilijalanjälki pieneni noin 800 000 CO2-ekv. tonnia, mikä vastaa yli 40 prosentin vähennystä edellisvuoteen nähden. Etenkin lento-, laiva- ja junamatkailun hiipuminen vaikutti hiilijalanjälkeen. Yksityisajoneuvojen hiilijalanjälki pieneni vain noin neljä prosenttia, mutta polttoaineiden korkean päästökertoimen vuoksi päästövähenemä oli yli 500 000 CO2-ekv. tonnia.

Yhteiskunnan sulkutoimet ja kodeissa vietetty aika heijastuivat majoitus- ja ravitsemuspalveluiden hiilijalanjälkeen, joka pieneni noin 500 000 CO2-ekv. tonnia. Myös vaatteita ja jalkineita hankittiin vähemmän, mikä pudotti päästöjä noin 260 000 CO2-ekv. tonnia.

Elintarvikkeiden kulutus kasvoi

Tärkein kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälkeä nostanut tekijä oli kasvis- ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvu. Etätyö ja -koulu lisäsivät huomattavasti ruuanlaittoa kotona. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki kasvoi yhteensä yli 800 000 CO2-ekv. tonnilla. Kasvisperäisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hiilijalanjälki kasvoi kymmenen prosenttia ja eläinperäisten elintarvikkeiden seitsemän prosenttia.

Kotoilu kasvatti myös kotien kalusteiden, kodinkoneiden sekä kodin ja puutarhanhoitoon tarvittavien työkalujen ja tarvikkeiden kulutusta, mikä kasvatti hiilijalanjälkeä reilulla sadallatuhannella CO2-ekv. tonnilla.

Iso kuva ei muuttunut

Suomen ympäristökeskus SYKEn laskelmien mukaan kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 2,4 milj. CO2-ekv. tonnia eli neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.

Kotitalouksien hiilijalanjälki vuonna 2019 oli 54,9 milj. CO2-ekvivalenttitonnia (CO2-ekv.) ja henkilöä kohden laskettuna 9,95 CO2-ekv. tonnia. Vastaavasti vuonna 2020 kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälki oli noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia. Kyseessä on SYKEn arvioiman hiilijalanjäljen aikasarjan alhaisin arvo.

”Kotitalouksien hiilijalanjälki on pienentynyt vuosien 2010–2019 aikana 26 prosenttia ja tähän vaikuttavat aktiiviset päästövähennystoimet. Vuoden 2020 muutos on siis varsin maltillinen kokonaiskuvassa”, sanoo erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hiilijalanjäljen rakenne pysyi ennallaan

Vaikka joidenkin kulutushyödykeryhmien hiilijalanjäljen prosentuaalinen muutos oli suuri, kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen eri kulutushyödykeryhmiin noudatteli pitkälti aiempien vuosien rakennetta. Yksityisajoneuvojen käyttö sekä asuminen ja energia muodostivat kumpikin noin neljäsosan hiilijalanjäljestä, ja elintarvikkeet noin viidesosan. Loput 29 prosenttia muodostuivat muusta tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta.

”Ensimmäinen koronavuosi laski ja muutti kotitalouksien kulutusta pakon edessä. Pysyvämmät muutokset saattavat olla seurausta uusien oivallusten tekemisestä koskien vapaa-ajan viettoa, liikkumista, matkailua ja ruokailua. Paluu palvelujen kuluttamiseen tavaroiden hankinnan sijaan tukisi hiilijalanjäljen pienentymistä tulevaisuudessa”, muistuttaa Savolainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, hannu.savolainen@syke.fi

Tutkija Mari Heikkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, mari.e.heikkinen@syke.fi, puh. 095 252 211

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuvan lähde: AdobeStock
Kuvan lähde: AdobeStock
Lataa
Hiilijalanjäljen muutos 2019–2020 kulutushyödykeryhmittäin (tuhatta tonnia CO2-ekv.). Prosenttiosuus kertoo, kuinka paljon kulutushyödykeryhmän hiilijalanjälki muuttui vuodesta 2019 vuoteen 2020. © SYKE
Hiilijalanjäljen muutos 2019–2020 kulutushyödykeryhmittäin (tuhatta tonnia CO2-ekv.). Prosenttiosuus kertoo, kuinka paljon kulutushyödykeryhmän hiilijalanjälki muuttui vuodesta 2019 vuoteen 2020. © SYKE
Lataa
Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen kulutushyödykeryhmiin vuonna 2020. © SYKE
Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen kulutushyödykeryhmiin vuonna 2020. © SYKE
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja18.5.2022 09:49:36 EEST | Tiedote

Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.

Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon13.5.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

Kansalaisraati antoi suosituksensa ilmastoystävällisempään liikennesuunnitteluun5.5.2022 16:30:00 EEST | Tiedote

Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati. Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta. Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja. Keskusteluiden tulokset on tiivistetty kirjalliseksi julkilausumaksi, joka luovutetaan Uudenmaan liitolle 5.5.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme