Koronapandemia on nopeuttanut digitalisaatiota, mutta polarisoinut työmarkkinoita

Organisaatiot nopeuttavat digitalisoitumistaan ​​pandemian seurauksena: 38 % yrityksistä kiihdyttää digivauhtiaan, ja vain 17 % on lykännyt suunnitelmiaan tuonnemmaksi.

Samaan aikaan työpaikkoja syntyy enemmän kuin niitä katoaa – 86 % digitalisoivista työnantajista aikoo lisätä henkilöstömääräänsä tai pitää sen ennallaan. Vastaava osuus on vain 11 % niiden yritysten osalta, jotka ovat hidastaneet tai lykänneet digitalisaatiosuunnitelmiaan.

"Tutkimuksemme vahvistaa, että digitaalinen muutos tapahtuu ennennäkemättömällä vauhdilla – työpaikkojen luominen ja laajamittaisten muutosten ajaminen on mahdollisuus parantaa ihmisten elämää ja luoda entistä yhdistyneempi maailma”, toteaa ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

Kariolan mukaan tavoitteena on kokonaisuudessaan parempi työmaailma, mutta se ei tietysti voi toteutua, jos vain osa pääsee siitä osallisiksi. Panostuksia vaaditaan niin yrityksiltä, yhteiskunnalta kuin yksilöiltä itseltäänkin, ja puheiden lisäksi on nopeasti luotava politiikat ja rakenteet, jotka mahdollistavat tarpeellisen muutoksen.

"Teknologisten läpimurtojen lisäksi epidemia on nopeuttanut joustavuutta työnteon tavoissa. Pandemia on myös lisännyt vaatimuksia sujuvammasta työ- ja yksityiselämän yhdistämisestä ja siihen tarvittavien mahdollisuuksien monipuolistamisesta. Uutta osaamista tarvitaan ja vaaditaan entistä enemmän, mutta yhtä lailla suurempaa autonomiaa siinä, miten, milloin ja missä työ tehdään.”

Vuosi pandemian jälkeen globaaleilla työmarkkinoilla aletaan nähdä K-muotoista kehitystä: jotkut teollisuuden kasvualat ja korkean tason osaamista edellyttävät työt ja tehtävät palautuvat nopeammin, mutta samaan aikaan monien muiden alojen osaajien kysyntä hiipuu. Tämän seurauksena osaamisen ja sitä kautta työmarkkinoiden polarisoituminen kiihtyy ja aiheuttaa sosiaalisia ja yhteiskunnallisia jännitteitä.

Raportin keskeiset tulokset:

• Pandemian vaikutukset digitalisointiin eroavat merkittävästi ympäri maailmaa: Saksan, Itävallan, Japanin ja Italian työnantajat vakuuttavat, että automaatio on nopeutunut eniten COVID-19: n seurauksena, kun taas Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa digitalisaatio etenee hitaammin.
• Suuremmat organisaatiot digitalisoivat ja palkkaavat eniten: pandemia on vaikuttanut eniten pienempiin organisaatioihin, ja ne ovat todennäköisemmin laittaneet digitointisuunnitelmat pöydälle ja siirtäneet henkilöstön palkkaamista tuonnemmaksi.
• Henkilöstöhallinto vahvistaa asemiaan: Yritykset ymmärtävät, että digitalisaation kiihtyessä henkilöstöhallinto on kriittinen tekijä, joka auttaa ihmisiä uudelleenkoulutukseen ja uudelleensijoittamiseen. Eniten automatisoivat organisaatiot suunnittelevat myös merkittävää henkilöstölisäystä HR-toimintoihinsa (nettolisäys + 15 %).
• Pehmeiden taitojen kehittämisessä on kiinni kurottavaa: Pehmeät taidot, kuten resilienssi, yhteistyökyky, luovuus ja johtajuus, ovat yhä kysytympiä, mutta vain joka viides työnantaja (19 %) panostaa pehmeisiin taitoihin keskittyviin valmennus- ja kehittämisohjelmiin. Valmennusjaksot ovat myös entistä lyhyempiä, sillä työnantajat tietävät, että ihmiset haluavat sopeutettua, palasteltua ja räätälöityä sisältöä, joka liittyy tiettyihin rooleihin ja toimintoihin.
• COVID-19 on muuttanut henkilöstöprioriteetteja pitkällä aikavälillä: henkilöstöjohtajat pitävät työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia tärkeimpänä painopistealueena, ja 63 % on asettanut sen tärkeimmäksi tehtäväkseen vuonna 2021 ja sen jälkeenkin.

Jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan rakenteita ja mahdollistajia

”Kun osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koskaan, organisaatiot tarvitsevat päivitettyjä henkilöstö- ja työvoimastrategioita houkutellakseen, kehittääkseen, sitouttaakseen ja pitääkseen haluamaansa henkilöstöä ja tulevaisuuden tekijöitä”, Kariola tiivistää raportin sisältöä. Kun katsoo henkilöstöalaa ja työmarkkinoita Henkilöstöpalveluyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana, voi hyvällä syyllä sanoa, että tätä vuosikymmentä vahvimmin ja selkeimmin määrittävä haaste on osaamisen ja taitojen sekä muuntautumis- ja sopeutumiskyvyn jatkuva kehittäminen. Samalla on myös ilo todeta, että osa toimialan yrityksistä on tarttunut haasteeseen jo kauan ennen pandemiaa ja ratkaisuvalikoimaansa monipuolistamalla vastannut Suomen työmarkkinoiden pitkään jatkuneeseen kohtaanto-ongelmaan”, Kariola summaa.

Ratkaisuja IT-osaamisvajeeseen

IT-alalla vallitseva osaaja- ja osaamispula on hyvä esimerkki siitä, mihin digitalisaatio kasvavine ja jatkuvasti uusiutuvine erityisosaamistarpeineen on johtanut: arvioiden mukaan alalle tarvittaisiin tuhansia uusia osaajia, vuosikymmenen lopussa jopa kymmeniä tuhansia.

”ManpowerGroupissa olemme lähteneet kasvattamaan markkinoiden tarvitsemaa IT-osaamista pohjoismaisella tasolla perustamalla Experis Academy -koulutuksen Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin ja nyt myös Suomeen. Siinä vastavalmistuneille IT-osaajille annetaan intensiivinen täsmävalmennus markkinoilla kysyttävään erityisosaamiseen, minkä jälkeen he työskentelevät ajantasaista osaamista vaativissa IT-projekteissa asiakasyrityksissämme. Suomessa ensimmäinen Experis Academy-valmennus käynnistyi tammikuussa, ja koulutettavat aloittavat työnsä huhtikuun alussa”, Kariola kertoo.