ManpowerGroup

Koronapandemia on nopeuttanut digitalisaatiota, mutta polarisoinut työmarkkinoita

Jaa

COVID-19-pandemia on saanut yritykset nopeuttamaan digitalisointisuunnitelmiaan, selviää Davosin virtuaalisessa talousfoorumissa julkaistusta ManpowerGroupin tutkimuksesta. Yli 26 000 työnantajan vastaukset kattava tutkimus näyttää, että yritykset, jotka digitalisoivat eniten, luovat eniten työpaikkoja. Samalla työmarkkinat jakaantuvat kuitenkin yhä vahvemmin voittajiin ja häviäjiin: erityistaidoille ja korkean tason osaamiselle riittää kysyntää samalla kun yhä useampi on vaarassa syrjäytyä ja marginalisoitua vanhentuneen osaamisensa tai koronan vuoksi hävinneen kysynnän vuoksi.

Organisaatiot nopeuttavat digitalisoitumistaan ​​pandemian seurauksena: 38 % yrityksistä kiihdyttää digivauhtiaan, ja vain 17 % on lykännyt suunnitelmiaan tuonnemmaksi.

Samaan aikaan työpaikkoja syntyy enemmän kuin niitä katoaa – 86 % digitalisoivista työnantajista aikoo lisätä henkilöstömääräänsä tai pitää sen ennallaan. Vastaava osuus on vain 11 % niiden yritysten osalta, jotka ovat hidastaneet tai lykänneet digitalisaatiosuunnitelmiaan.

"Tutkimuksemme vahvistaa, että digitaalinen muutos tapahtuu ennennäkemättömällä vauhdilla – työpaikkojen luominen ja laajamittaisten muutosten ajaminen on mahdollisuus parantaa ihmisten elämää ja luoda entistä yhdistyneempi maailma”, toteaa ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

Kariolan mukaan tavoitteena on kokonaisuudessaan parempi työmaailma, mutta se ei tietysti voi toteutua, jos vain osa pääsee siitä osallisiksi. Panostuksia vaaditaan niin yrityksiltä, yhteiskunnalta kuin yksilöiltä itseltäänkin, ja puheiden lisäksi on nopeasti luotava politiikat ja rakenteet, jotka mahdollistavat tarpeellisen muutoksen.

"Teknologisten läpimurtojen lisäksi epidemia on nopeuttanut joustavuutta työnteon tavoissa. Pandemia on myös lisännyt vaatimuksia sujuvammasta työ- ja yksityiselämän yhdistämisestä ja siihen tarvittavien mahdollisuuksien monipuolistamisesta. Uutta osaamista tarvitaan ja vaaditaan entistä enemmän, mutta yhtä lailla suurempaa autonomiaa siinä, miten, milloin ja missä työ tehdään.”

Vuosi pandemian jälkeen globaaleilla työmarkkinoilla aletaan nähdä K-muotoista kehitystä: jotkut teollisuuden kasvualat ja korkean tason osaamista edellyttävät työt ja tehtävät palautuvat nopeammin, mutta samaan aikaan monien muiden alojen osaajien kysyntä hiipuu. Tämän seurauksena osaamisen ja sitä kautta työmarkkinoiden polarisoituminen kiihtyy ja aiheuttaa sosiaalisia ja yhteiskunnallisia jännitteitä.

Raportin keskeiset tulokset:

  • Pandemian vaikutukset digitalisointiin eroavat merkittävästi ympäri maailmaa: Saksan, Itävallan, Japanin ja Italian työnantajat vakuuttavat, että automaatio on nopeutunut eniten COVID-19: n seurauksena, kun taas Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa digitalisaatio etenee hitaammin.
  • Suuremmat organisaatiot digitalisoivat ja palkkaavat eniten: pandemia on vaikuttanut eniten pienempiin organisaatioihin, ja ne ovat todennäköisemmin laittaneet digitointisuunnitelmat pöydälle ja siirtäneet henkilöstön palkkaamista tuonnemmaksi.
  • Henkilöstöhallinto vahvistaa asemiaan: Yritykset ymmärtävät, että digitalisaation kiihtyessä henkilöstöhallinto on kriittinen tekijä, joka auttaa ihmisiä uudelleenkoulutukseen ja uudelleensijoittamiseen. Eniten automatisoivat organisaatiot suunnittelevat myös merkittävää henkilöstölisäystä HR-toimintoihinsa (nettolisäys + 15 %).
  • Pehmeiden taitojen kehittämisessä on kiinni kurottavaa: Pehmeät taidot, kuten resilienssi, yhteistyökyky, luovuus ja johtajuus, ovat yhä kysytympiä, mutta vain joka viides työnantaja (19 %) panostaa pehmeisiin taitoihin keskittyviin valmennus- ja kehittämisohjelmiin. Valmennusjaksot ovat myös entistä lyhyempiä, sillä työnantajat tietävät, että ihmiset haluavat sopeutettua, palasteltua ja räätälöityä sisältöä, joka liittyy tiettyihin rooleihin ja toimintoihin.
  • COVID-19 on muuttanut henkilöstöprioriteetteja pitkällä aikavälillä: henkilöstöjohtajat pitävät työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia tärkeimpänä painopistealueena, ja 63 % on asettanut sen tärkeimmäksi tehtäväkseen vuonna 2021 ja sen jälkeenkin.

Jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan rakenteita ja mahdollistajia

”Kun osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin koskaan, organisaatiot tarvitsevat päivitettyjä henkilöstö- ja työvoimastrategioita houkutellakseen, kehittääkseen, sitouttaakseen ja pitääkseen haluamaansa henkilöstöä ja tulevaisuuden tekijöitä”, Kariola tiivistää raportin sisältöä. Kun katsoo henkilöstöalaa ja työmarkkinoita Henkilöstöpalveluyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana, voi hyvällä syyllä sanoa, että tätä vuosikymmentä vahvimmin ja selkeimmin määrittävä haaste on osaamisen ja taitojen sekä muuntautumis- ja sopeutumiskyvyn jatkuva kehittäminen. Samalla on myös ilo todeta, että osa toimialan yrityksistä on tarttunut haasteeseen jo kauan ennen pandemiaa ja ratkaisuvalikoimaansa monipuolistamalla vastannut Suomen työmarkkinoiden pitkään jatkuneeseen kohtaanto-ongelmaan”, Kariola summaa.

Ratkaisuja IT-osaamisvajeeseen

IT-alalla vallitseva osaaja- ja osaamispula on hyvä esimerkki siitä, mihin digitalisaatio kasvavine ja jatkuvasti uusiutuvine erityisosaamistarpeineen on johtanut: arvioiden mukaan alalle tarvittaisiin tuhansia uusia osaajia, vuosikymmenen lopussa jopa kymmeniä tuhansia.

”ManpowerGroupissa olemme lähteneet kasvattamaan markkinoiden tarvitsemaa IT-osaamista pohjoismaisella tasolla perustamalla Experis Academy -koulutuksen Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin ja nyt myös Suomeen. Siinä vastavalmistuneille IT-osaajille annetaan intensiivinen täsmävalmennus markkinoilla kysyttävään erityisosaamiseen, minkä jälkeen he työskentelevät ajantasaista osaamista vaativissa IT-projekteissa asiakasyrityksissämme. Suomessa ensimmäinen Experis Academy-valmennus käynnistyi tammikuussa, ja koulutettavat aloittavat työnsä huhtikuun alussa”, Kariola kertoo.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Skilling the Global Workforce - Jonas Pricing, CEO ManpowerGroupSiirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Kariola, toimitusjohtaja
ManpowerGroup Oy
Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) hallituksen puheenjohtaja
matti.kariola@manpowergroup.fi
Puh. 040 824 0117

Mika Wilén, markkinointi- ja viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
Puh. 041 455 2970

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ManpowerGroup
ManpowerGroup
Porkkalankatu 20
00180 HELSINKI

020 1700 100https://www.manpowergroup.fi


ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Talent Solutions sekä Proservia palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja uramuutospalveluihin sekä ulkoistettuihin palveluratkaisuihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. ManpowerGroup on sitoutunut monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän edistämiseen.

Vuonna 2020 yhtiö valittiin 11. kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle. Lue lisää toiminnastamme ja palveluistamme osoitteessa www.manpowergroup.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ManpowerGroup

ManpowerGroups arbetsmarknadsbarometer: Äntligen finns tillväxt i sikte – sysselsättningsförväntningarna på den finska arbetsmarknaden blir starkare för juli-september8.6.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

HELSINGFORS 8.6.2021. ManpowerGroups arbetsmarknadsbarometer för 2021 tredje kvartal har publicerats idag. Resultatet visar att sysselsättningstrenden blir starkare under juli-september: 31 % av arbetsgivarna har planer att öka mängden anställda, 18 % tror att mängden anställda kommer att minska och 47 % ser att mängden anställda kommer att bli oförändrad. Sysselsättningstrenden definieras som den andel arbetsgivare som tror att sysselsättningen ökar, minus den andel som tror att den minskar. När siffrorna justerats utifrån säsongsvariationer blir sysselsättningstrenden +6. Sysselsättningstrenden blir starkare med 4 procentenheter från förra kvartalet och 13 procentenheter från ett år tidigare.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: Kasvua vihdoin näkyvissä – suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet vahvistuvat heinä-syyskuulle8.6.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

HELSINKI 8.6.2021. ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2021 kolmannelle kvartaalille on julkaistu tänään. Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet vahvistuvat heinä-syyskuussa: työnantajista 31 % suunnittelee henkilöstölisäyksiä, 18 % ennakoi henkilöstövähennyksiä ja 47 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan. Saldoluku on +13, ja kun siinä huomioidaan kausitasoitus , on henkilöstömäärän muutoksen saldoluku +6. Rekrytointiaikeet vahvistuvat 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 13 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet Euroopan heikoimpia9.3.2021 06:15:00 EET | Tiedote

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2021 toiselle kvartaalille on julkaistu tänään. Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet pysyvät vielä huhti-kesäkuussakin alavireisinä. Suomalaisista työnantajista 11 % ennakoi henkilöstölisäyksiä, 5 % henkilöstövähennyksiä ja 76 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan, jolloin kausitasoittamaton saldoluku on +6. Kun tuloksissa huomioidaan kausitasoitus , on henkilöstömäärän muutoksen saldoluku -2. Rekrytointiaikeet heikkenevät 4 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 7 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pysyvät heikkoina vuodenvaihteen jälkeen8.12.2020 06:15:00 EET | Tiedote

ManpowerGroupin työmarkkinabarometri vuoden 2021 ensimmäiselle kvartaalille on julkaistu tänään. Barometrin tulosten perusteella työllistämisaikeet pysyvät vielä tammi-maaliskuussakin vaisuina. Suomalaisista työnantajista 9 % ennakoi henkilöstölisäyksiä, 10 % henkilöstövähennyksiä ja 78 % uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan, jolloin saldoluku on -1. Kun tuloksissa huomioidaan kausitasoitus, on henkilöstömäärän muutoksen saldoluku +3. Rekrytointiaikeet vahvistuvat 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä, mutta heikkenevät 6 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme