Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronarokotuksen teho virusmuunnoksia vastaan voi olla terveydentilaltaan haurailla matalampi kuin muilla – toinen rokoteannos tärkeä

Jaa

Koronarokotuksen suojateho voi jäädä terveydentilaltaan haurailla heikommaksi kuin rokotetuilla keskimäärin. Näin on erityisesti virusmuunnoksen aiheuttaman koronavirustartunnan kohdalla. Toisen rokoteannoksen merkitys on erityisen suuri suojatehon vahvistamiseksi, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänä keväänä kahdessa hoivakodissa tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa mitattiin vasta-aineita ja selvitettiin, millainen suoja rokottamalla saadaan koronavirustautia ja varsinkin virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja vastaan. Tutkimustulokset ovat alustavia, ja valmis tutkimusraportti aiheesta ilmestyy myöhemmin kesällä.

Rokotus suojasi hoitohenkilökuntaa hyvin, asukkailla tartuntoja rokotuksesta huolimatta

Tutkimuksessa selvitettiin virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja kahdessa ikääntyneiden hoivakodissa. Molemmissa tartuntoja todettiin sekä asukkailla että henkilökunnalla.

  • Helsinkiläisessä hoivakodissa todettiin niin kutsutun brittimuunnoksen aiheuttamia koronavirustartuntoja tämän vuoden helmikuussa. Kaikki hoivakodin asukkaat ja kaksi kolmasosaa hoitohenkilökunnasta oli saanut yhden rokoteannoksen.

    Rokotetuista asukkaista noin joka neljäs sai tartunnan. Tartunnan saaneet työntekijät olivat pääosin rokottamattomia.

  • Vantaalaisessa hoivakodissa havaittiin Etelä-Afrikan virusmuunnoksen aiheuttamia koronavirustartuntoja pääosin maaliskuussa. Lähes kaikki hoivakodin asukkaat ja puolet henkilöstöstä olivat täysin rokotettuja, eli he olivat saaneet kaksi rokoteannosta. Puolella henkilöstöstä ei ollut rokotusta lainkaan.

    Yksikössä, jossa tartuntoja todettiin, asukkaista noin puolet sai tartunnan. Tartuntoja todettiin rokottamattomilla ja rokotetuilla asukkailla sekä rokottamattomilla työntekijöillä.

Valtaosa hoivakotien yhteensä 15:stä tartunnan saaneesta asukkaasta sairasti taudin lieväoireisena, ja osa henkilökunnalla ja asukkailla todetuista tartunnoista oli oireettomia. Viisi tartunnan saanutta asukasta menehtyi. Vielä ei ole tietoa, missä määrin kuolemat johtuivat koronavirustartunnasta ja missä määrin syynä olivat muut sairaudet.

Toinen rokoteannos vahvistaa vasta-aineiden antamaa suojaa

Koronarokotus saa elimistön muodostamaan vasta-aineita, jotka tunnistavat viruksen ja voivat suojata myöhemmin tartunnalta ja vakavalta taudilta. Jo yhden rokoteannoksen jälkeen kaikilla hoivakotien työntekijöillä ja lähes kaikilla asukkailla oli muodostunut vasta-aineita koronavirusta vastaan. Kaksi rokoteannosta saaneilla vasta-aineiden määrä oli odotetusti korkeampi.

Asukkailla vasta-aineita oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin henkilökunnalla. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen valtaosalla asukkaista ja muutamalla henkilökuntaan kuuluvalla ei ollut lainkaan mitattavissa niin kutsuttuja neutraloivia vasta-aineita, joilla on todennäköisesti suurin merkitys suojatehon muodostumisessa. Neutraloivia vasta-aineita oli erityisen vähän muuntuneita viruksia ja varsinkin Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan.

”Syynä on todennäköisesti se, että virusmuunnokset pystyvät osin väistämään rokotteiden antamaa suojaa. Näin näyttää olevan erityisesti terveydentilaltaan hauraiden ja iäkkäiden ihmisten kohdalla, joilla vasta-aineiden määrä jää matalammaksi”, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo.

Kahden rokoteannoksen jälkeen neutraloivia vasta-aineita oli kuitenkin jo kaikilla tutkituilla.

”Tämä tarkoittaa, että toisen rokoteannoksen ottaminen on erittäin tärkeää, jotta rokote antaa mahdollisimman hyvän suojan sekä viruksen kantamuodon että muuntuneiden virusten torjumiseksi”, Melin toteaa.

”Virusmuunnosten seurantaa ja rokotteiden kehittämistä muunnoksia vastaan on jatkettava, sillä osa muunnoksista väistää rokotteiden antamaa suojaa muita enemmän. Kahden rokoteannoksen jälkeenkin vain yhdellä asukkaista löytyi neutraloivia vasta-aineita Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan. Tämä ei tarkoita, etteikö suojaa olisi lainkaan, sillä vasta-aineiden lisäksi todennäköisesti myös niin sanottu soluvälitteinen immuunivaste auttaa elimistöä puolustautumaan vakavaa tautia vastaan.”

THL toteutti tutkimukset yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen kanssa.

Toista rokoteannosta tarvitaan myös Intian virusmuunnoksen torjumiseksi

Niin kutsuttua Intian virusmuunnosta ei havaittu tutkituissa hoivakodeissa, mutta sitä on viimeisten viikkojen aikana löydetty Suomesta enenevissä määrin.

”Britanniassa vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan koronarokotteiden teho on Intian muunnosta vastaan madaltunut, mutta vähemmän kuin Etelä-Afrikan virusmuunnoksen kohdalla. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen sekä Biontech-Pfizerin että AstraZenecan rokotteen teho Intian variantin aiheuttamaa oireista tautia vastaan oli noin 34 prosenttia. Se tarkoittaa, että tartuntoja ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on odotettavissa”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Toisen rokoteannoksen ottaminen on välttämätöntä myös Intian virusmuunnoksen torjumiseksi.

”Toisen annoksen jälkeen rokotteiden suojateho Intian virusmuunnosta vastaan on tutkimuksen mukaan edelleen lievästi madaltunut, mutta kuitenkin jo hyvä: Biontech-Pfizerilla suojateho on toisen annoksen saaneilla keskimäärin 89 prosenttia ja AstraZenecalla noin 60 prosenttia”.

Tutkimuksessa todettu AstraZenecan koronarokotteen matalampi suojateho voi osin johtua siitä, että kyseisen rokotteen saaneiden joukossa oli enemmän iäkkäitä ihmisiä ja seuranta-aika toisen annoksen jälkeen oli lyhyempi kuin Biontech-Pfizerin rokotteella. Rokotteiden suojateho on usein iäkkäillä heikompi kuin nuorilla.

Koronaviruksen muunnoksia torjutaan samalla tavoin kuin viruksen alkuperäistä muotoa: huolehtimalla turvaväleistä, käyttämällä maskia, pesemällä käsiä usein ja yskimällä hihaan tai nenäliinaan, hakeutumalla koronatestiin oireiden ilmetessä ja ottamalla koronarokote oman rokotusvuoron koittaessa.

Lisätietoja:

Merit Melin (hoivakotitutkimus)
THL
tutkimuspäällikkö
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hanna Nohynek (koronarokotteet)
THL
ylilääkäri
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alustavat tutkimustulokset kahdella eri koronarokotteella rokottamisesta rohkaisevia9.6.2021 09:04:59 EEST | Tiedote

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri koronarokotevalmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen. Tutkimusten tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Tuloksena oli, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta. Kahta eri rokotetta saaneilla vasta-aineiden määrä oli korkea. Myös niin kutsuttu soluvälitteinen immuniteetti, joka pidentää suoj

Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Kaksi koronarokoteannosta saaneille uusia neuvoja maskin käytöstä ja turvaväleistä – rokottamattomia ja riskiryhmiä yhä tärkeää suojata3.6.2021 16:43:20 EEST | Tiedote

Täysin rokotetut ihmiset voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tietyissä yhteyksissä tavata muita ihmisiä kotioloissa varsin turvallisesti myös ilman maskia tai turvavälejä. Suositus käyttää maskeja muun muassa julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä on kuitenkin yhä voimassa ja se koskee yhtä lailla rokotettuja kuin rokottamattomiakin. Täysin rokotetulla tarkoitetaan ihmistä, joka on saanut koko rokotussarjan eli Suomessa käytettävillä koronarokotteilla kaksi rokoteannosta. Edellytyksenä on, että toisen annoksen saamisesta on kulunut vähintään viikko, jotta rokotuksen suojateho on ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Neuvot koskevat myös ihmisiä, jotka ovat sairastaneet laboratoriotestillä todetun koronainfektion ja ovat saaneet vähintään yhden koronarokoteannoksen. Tällöin rokoteannoksen saamisesta on pitänyt kulua vähintään viikko. Täysin rokotettuna sinun on varsin turvallista tavata muita ihmisiä ilman maskia tai turvavälejä, kun: Tapaat yksityisis

Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet ovat laadultaan korkeatasoisia1.6.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, yli 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään luokkaan kuului viisi rantaa, mikä on alle kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Aikaisempaa suurempi osuus sisämaan ja rannikon uimavesistä parhaimmassa laadun luokassa Suomessa yhä useampi sisämaan tai rannikon uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Näihin kahteen parhaimpaan laadun luokkaan luokiteltiin yli 97 prosenttia kaikista sisämaan uimavesistä. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin lähes 90 prosenttia kaikista uimavesistä, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Tilastoissa näkyvä positiivinen uimavesien laadun kehitys selittyy osin si

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme