Koronavirus sumentaa kehitysnäkymiä Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla

Työ- ja elinkeinoministeriö on tiistaina 20.10. julkaissut Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen. Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Kyseessä on laadullinen arvio, jossa keskeisessä roolissa ovat aluekehittäjien ja yritysten kehittämisen parissa toimivien henkilöiden näkemykset. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien arviot on laadittu Pohjanmaan ELY-keskuksessa yhdessä alueellisten sidosryhmien kanssa. Laadullista arviota tukevat tilastotiedot sekä alueelliset kyselyt ja barometrit.

Tekstissä esitetyt arviot on laadittu syyskuun alkupuolella. Koronavirustilanne on Pohjanmaan alueella huonontunut olennaisesti lokakuun ensimmäisellä viikolla. Alueella on siirrytty nopeasti koronaviruksen kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Tilanne on huolestuttavin Vaasan kaupungin alueella. Vaasassa on lokakuun alussa otettu käyttöön mm. maskisuositus ja kokoontumisrajoituksia. Alueellisten rajoitusten ja koronaviruksen merkittävän leviämisen myötä muuttunut ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa erityisesti palvelualojen tilanteeseen ja kehitysnäkymiin negatiivisesti.

Yritysten tulevaisuudennäkymät epävarmoja

Pohjalaisyritykset ovat selvinneet koronakriisistä tähän mennessä vaihtelevasti. Koronaviruksen kansainväliset vaikutukset ja erilaiset kansalliset rajoitustoimet ovat vaikuttaneet yrityksiin eri tavoin.

Pandemian vaikutukset teollisuuteen ovat suurelta osin vasta edessä ja riskinä on, että vientimarkkinoiden elpyminen vie varsin pitkään. Tilauskannat ovat pitkiä ja sen takia vaikutukset tulevat selviämään vasta myöhemmin syksyn mittaan. Koronapandemian lisäksi vientipainotteisen valmistavan teollisuuden toimintaan vaikuttavat vahvasti myös muut kansainvälisen kentän tapahtumat. Alkutuotannon osalta ELY-keskuksen tietoon ei ole vielä tullut, että mahdollinen työvoimapula olisi vaikuttanut tuotantoon, kuten ennen kesää pelättiin. Erityisen vaikea tilanne on turkistarhaajilla viennin tyrehtymisen myötä. Kaupan alalla koronaviruksen vaikutukset ovat olleet moninaiset; esimerkiksi urheilukauppa on pysynyt hyvällä tasolla, kun taas uusien autojen kauppa on sakannut. Majoitus- ja ravitsemistoiminta vilkastui selvästi rajoitusten purkamisen jälkeen. Ihmisten varovaisuus näkyy kuitenkin yleisesti vieläkin toimialalla. Myös alan varotoimet ja tapahtumien järjestämisen rajoitukset vaikuttavat toimialaan. Valtion asettamat matkustusrajoitukset purevat voimakkaasti mm. Ruotsin ja Suomen väliseen matkustajaliikenteeseen. Koronaviruspandemian vaikutukset rakennusalaan tulevat näkyviin myöhemmin, sillä päätökset suurempien rakennushankkeiden toteuttamisesta on tehty aikaisemmin ja niitä on toteutettu suunnitelmien mukaan.

Pelättyä konkurssiaaltoa ei ole vielä havaittavissa, vaan maalis-heinäkuussa konkurssien määrä oli jopa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin sumuisat, mistä kertovat myös monet alueella laaditut selvitykset ja barometrit, kuten Pk-yritysbarometri ja Kauppakamarien jäsenkyselyt.

Työttömyyden kasvusta huolimatta työnantajilla edelleen rekrytointiongelmia

Työttömien työnhakijoiden määrä lähti Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla voimakkaaseen nousuun kevään aikana koronaviruksen rajoitustoimien myötä. Korkeimmillaan työttömien määrä oli Pohjanmaalla yli 10 000 henkilössä ja Keski-Pohjanmaalla yli 3 000 henkilössä kesäkuussa. Syksyä kohden työttömien työnhakijoiden määrä on lähtenyt hiljalleen laskuun, mutta on edelleen korkea verrattuna maakuntien normaalitasoon. Elokuussa 2020 Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 5,8 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla työttömyysaste oli elokuussa 9,2 prosenttia, vuotta aikaisemmin 6,9 prosenttia. Suuresta kasvusta huolimatta molempien maakuntien työttömyysasteet kuuluvat edelleen Manner-Suomen matalimpiin.

Vaikka pohjalaisyritysten työvoiman tarve oli ennen koronakriisiä suurempi kuin nyt, on rekrytointiongelmia edelleen havaittavissa. Alueilla on tuoreen Ammattibarometrin mukaan edelleen pulaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan sekä eri teollisuudenalojen osaajista. TE-toimiston rekrytointikoulutusten kysyntä on piristynyt kevään jälkeen. Myös oppisopimuskoulutuksilla voitaisiin osaltaan vastata rekrytointiongelmiin.

Infrasta ja saavutettavuudesta pidettävä huoli

Moderneja, suuren luokan teollisuusinvestointeja tehdään Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla edelleen. Pohjanmaalla edistyy muun muassa Wärtsilän Smart Technology Hubin rakennustyö, ja Keski-Pohjanmaalla Keliber etenee kaivosten, rikastamon ja kemiantehtaan parissa. Myös tuulivoimainvestointeja on käynnissä, ja Vaasassa odotetaan ensi kesänä saapuvaa uutta laivaa. Monet suurista investoinneista edellyttävät hyvin todennäköisesti myös julkisia rakennushankkeita tarvittavan infran päivittämiseksi. Niiden merkitys rakennusteollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle on suuri, ja alueella odotetaankin koronaelvytysvaroista apua infrahankkeiden toteuttamiseen.

Koronaepidemiasta johtuva globaali lentoliikenteen ahdinko on vaikuttanut voimakkaasti myös pohjalaismaakuntiin, kun lentoyhteyksiä ei ole ollut tarjolla maaliskuun lopulta saakka Kokkola-Pietarsaaren lentokentälle ja myös Vaasan lentoaseman yhteyksiä on vähennetty reilusti. Tämä on vaikeuttanut monien yritysten kansainvälistä kauppaa sekä toimintaa, kun esimerkiksi asennus- ja huoltotöitä ei ole päässyt tekemään. Heikentyneet yhteydet ovat vaarassa myös vaikuttaa mahdollisiin tuleviin yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Elinkeinoelämän lisäksi nopeiden yhteyksien puute aiheuttaa myös riskejä terveydenhuoltoon, potilasturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta Alueelliset kehitysnäkymät.