Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Koronavuonna 2020 digilehtien lainaus nousi 154 % ja ulkoliikuntapaikoilla vilisi väkeä

Jaa

Helsinkiläiset täyttivät viime vuonna ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja tekojäät. Koronavuonna tehtiin kävijäennätyksiä myös erilaisissa verkkopalveluissa. Kaupunkilaiset innostuivat varsinkin digilehdistä. Museot ja kulttuurikeskukset laajensivat digitaalisia palvelujaan. Nuorisotyö lähti kaduille ja someen.

Helsingin tekojäät, kuten Brahenkenttä, ovat tänä talvena olleet ensimmäistä kertaa maksuttomia luistelijoille.
Helsingin tekojäät, kuten Brahenkenttä, ovat tänä talvena olleet ensimmäistä kertaa maksuttomia luistelijoille.

Liikuntapaikoilla 8 miljoonaa käyntiä

Koronarajoitusten vuoksi liikuntapaikkojen kävijämäärät putosivat noin 20 %, mutta silti kävijöitä oli viime vuonna runsaat kahdeksan miljoonaa. Erityisesti ulkoliikuntapaikkojen merkitys kaupunkilaisille korostui.

Esimerkiksi uimarannoilla oli 200 000 kävijää enemmän kuin edeltävänä vuonna. Uusia tekojäitä on kolme ja ne olivat ensi kertaa maksuttomia. Esimerkiksi Brahenkentän tekojäällä laskettiinkin joulukuussa lähes 20 000 kävijää, joka on tuplasti keskivertokuukauden kävijämääriin verrattuna.

TV:n Jumppahetki oli suosikki

Sisäliikuntapaikkojen sulkeminen siirsi liikuntapalveluita osin virtuaalisiksi, muun muassa Helsinki-kanavalle. Liikuntapalvelut teki yhdessä Ylen kanssa Jumppahetki-ohjelmaa, jolla oli keväällä parhaimmillaan 300 000 tv-katsojaa viikossa ja Yle Areenassa 800 000 katselua.

Erityisen tyytyväisiä helsinkiläiset ovat syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan kaupungin ulkoilualueisiin ja puistoihin, sekä kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin.

Verkkokäynnit kirjastossa lisääntyivät 3 miljoonalla

Korona-aika opetti ihmiset lukemaan lehdet verkossa ja kirjat näytöltä. Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa vierailtiin viime vuoden aikana 15,9 miljoonaa kertaa eli kolme miljoonaa kertaa enemmän kuin edellisvuonna.

Etäkäyttöisten digilehtien käyttö kasvoi 154 % ja digilehtien kokonaiskäyttö 118 % vuodesta 2019 vuoteen 2020, e-äänikirjojen 41 % ja e-kirjojen 20 %.

Kirjastokäynnit vähenivät 42 prosenttia, koska kirjastot olivat koronan vuoksi keväällä miltei kaksi kuukautta kokonaan suljettuina ja palvelu oli pitkiä aikoja rajoitettu pika-asiointiin. Viime vuonna Helsingin kirjastoissa käytiin 5,2 miljoonaa kertaa, kun edellisvuonna käyntejä oli 9 miljoonaa.

Helsingin keskustakirjasto Oodin kävijämäärä pieneni koronarajoitusten vuoksi kuudellakymmenellä prosentilla. Silti siellä kirjattiin viime vuonna 1,2 miljoonaa käyntikertaa. Huippuvuosi 2019 oli Oodin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja silloin rakennuksessa vieraili myös huomattava määrä matkailijoita. Kävijöitä oli tuolloin 3,1 miljoonaa.

Herttoniemen kirjaston uusi sijainti on menestys

Maaliskuussa uusiin tiloihin lähipalvelukeskus Hertsiin yhdessä nuorisotilan kanssa muuttanut Herttoniemen kirjasto nosti kaikista rajoituksista huolimatta kävijämääräänsä peräti 51 prosentilla.

Herttoniemen kirjaston ja nuorisotilan yhteisavajaiset maaliskuussa piti perua ja odotetun tilan avaaminen viivästyi koronarajoitusten vuoksi yli kahdella kuukaudella. Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitsevassa kirjastossa oli silti viime vuonna 112 000 käyntiä.

Nuorisotyö siirtyi verkkoon ja kaduille

Kun nuorisotaloja keväällä jouduttiin sulkemaan, nuorisotyötä siirrettiin joustavasti digitaaliseen muotoon. Nuoria osallistettiin järjestämällä peli-iltoja ja battleja verkossa sekä rohkaistiin keskustelemaan ohjaajien kanssa muun muassa Discordissa sekä Whatsappissa.

Helsingin nuorisotyöntekijät lähtivät sinne, missä nuoret poikkeusaikana olivat, eli kaduille ja ostoskeskuksiin. Esimerkiksi koulujen päättyessä noin 80 nuorisotyön ammattilaista sekä joukko kokeneita vapaaehtoisia jalkautui nuorten pariin virtuaalisesti vietetyn kevätjuhlan jälkeen.

Nuorisopalvelun toiminta onnistui saamaan viime vuonna puoli miljoonaa osallistumiskertaa. Tavoite oli 880 000.

Kulttuurikeskusten virtuaalinen tarjonta ilahdutti kaupunkilaisia

Helsingin kaupungin kuusi kulttuurikeskusta ja Savoy-teatteri joutuivat sulkemaan ovensa useaksi kuukaudeksi kokonaan ja osan vuotta lipunmyyntiä rajoitettiin 30–50 % täyttöasteeseen. Tästä huolimatta niissä järjestettiin koronaturvaohjeet huomioiden yli 3 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 400 000 kävijää. Kävijämäärä on alle puolet verrattuna vuoden 2019 lähes 900 000 kävijään.

Poikkeusvuonna kulttuurikeskukset laajensivat virtuaalista tarjontaansa. Helsinkiläisillä oli mahdollisuus osallistua etänä muun muassa villiyrttikokkailuun, sirkuskursseille tai kaupunkitansseihin. Kulttuurikeskusten monipuoliset esitykset keräsivät lähes 150 000 katselukertaa, jonka lisäksi virtuaalista joulukonserttia Savoy-teatterissa seurasi eri kanavissa yli 500 000 katsojaa.

Poikkeusaika kannusti luovuuteen. Kun perinteisin menoin ei voinut juhlia, Helsingin kaupunki järjesti esimerkiksi kaikkien aikojen etävapun kotisohville ja joulunpyhinä yllättäviä taidelahjoja eristyksissä oleville ja töissä ahertaville. Helsinki-apu auttoi merkittävällä tavalla yli 70-vuotiaita.

Museot kehittivät verkkosisältöjä

Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden yhteiskävijämäärä jäi museoiden sulkemisen ja monien tapahtumien peruunnuttua noin kolmannekseen ennätyslukemista.

Helsingin kaupunginmuseon, Hakasalmen huvilan ja Ratikkamuseon yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2020 oli 150 000. Ennen koronavuotta Helsingin kaupunginmuseo teki kävijäennätyksiä neljänä vuotena peräkkäin.

Kaupunginmuseo panosti vuonna 2020 vahvasti verkkosisältöihin. Museoiden verkkosivuille ja somekanaviin koottiin sisältöä, jonka äärelle voi istahtaa milloin tahansa.

Finna-hakupalveluun ladattiin yli 1 400 taideteosta, joihin on päässyt tähän asti tutustumaan vain museon seinien sisäpuolella. Helsingin kaupunginmuseo puolestaan on julkaissut 65 000 valokuvaa 1840-luvulta alkaen Helsinkikuvia.fi-palvelussa. Molempien palveluiden suosio on kovassa kasvussa. Esimerkiksi Finna-taidekokoelmaa katsottiin edellisvuonna 5 550 kertaa, mutta viime vuonna jo liki 66 000 kertaa.

HAMissa peräti 14 näyttelyä

HAM Helsingin taidemuseon yleisötyötä leimasi nopea siirtyminen digitaalisiin palveluihin. Vuonna 2020 käyttöön otettiin uusina palvelumuotoina Instagramin ja Helsinki-kanavan yleisöopastukset, näkökulmahaastattelut ja työpajavideot.

HAM julkisti kymmenen uutta näyttävää teosta esimerkiksi Keski-Pasilassa, Herttoniemessä ja Kalasatamassa.

Näyttelyt ja oheistapahtumat vetivät Tennispalatsiin vuonna 84 000 kävijää. Edellisvuonna kävijöitä oli 190 000. Koronahaasteista huolimatta kaikki suunnitellut 14 näyttelyä toteutettiin. Vain nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali Vallisaaressa siirrettiin kesälle 2021.

Tutustu tarkempiin, palvelukohtaisiin tilastouutisiin:

Koronasta huolimatta vuosi 2020 oli liikuntapaikoilla vilkas – jopa 8 miljoonaa käyntikertaa

Digiaineistojen lainaus kasvoi hurjasti Helmet-kirjastoissa

HAMin vuosi 2020: 84 000 kävijää, 14 näyttelyä ja 10 uutta julkista taideteosta

Helsingin kaupunginmuseossa vieraili vuonna 2020 yhteensä 148 303 asiakasta – museon sisältöjen ääreen pääsi myös kotisohvilta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin kaupunki, Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

toimialajohtaja Tommi Laitio,
050 5634950, tommi.laitio@hel.fi

liikuntajohtaja Tarja Loikkanen
040 3342098, tarja.loikkanen@hel.fi

kulttuurijohtaja Mari Männistö
0400 539900, mari.mannisto@hel.fi

kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen
040 5548861, katri.vanttinen@hel.fi

kirjastojen verkkopalveluista:
informaatikko Marja Hjelt
040 6744068, marja.hjelt@hel.fi

nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka
040 6791606, mikko.vatka@hel.fi

Kuvat

Helsingin tekojäät, kuten Brahenkenttä, ovat tänä talvena olleet ensimmäistä kertaa maksuttomia luistelijoille.
Helsingin tekojäät, kuten Brahenkenttä, ovat tänä talvena olleet ensimmäistä kertaa maksuttomia luistelijoille.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

Helsinki on elämyksellinen ja vetovoimainen kaupunki täynnä tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarjoaa kaupungin asukkaille ja vierailijoille vuodessa yli 20 miljoonaa kokemusta – taidetta, tapahtumia, kursseja, harrastuksia, tiloja, ulkoilualueita ja palveluja liikkumiseen sekä tukea kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala muodostuu viidestä palvelukokonaisuudesta: kirjasto, kulttuuri, liikunta, nuoriso ja hallinto. Toimialan 1 800 työntekijää ylläpitää ja parantaa helsinkiläisten mahdollisuuksia hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Helsingissä on helppoa ja houkuttelevaa lähteä liikkeelle. Joka päivä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Dunkla rum, saknad efter vänner och ljusglimtar – coronatiden sedd med unga fotografers ögon på utställningen Fr – for real31.3.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Hur ser undantagstiden ut när fotograferna är ungdomar? Hurdana stunder bevaras i kamerans eller telefonens minne? Kulturcentret Stoa samlade en grupp 13–17-åringar för att fotografera glimtar ur vardagen. Man bjöd även in fotokonstnären Nora Sayyad, som organiserade ungdomarnas fotografier till en onlineutställning. Den virtuella fotoutställningen öppnas på Stoas webbplats 31.3.2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme