Koronavuosi 2020 toi museoille epävarmuutta mutta myös uusia toimintamuotoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn tulokset osoittavat, että koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia museoiden toimintaan, talouteen ja henkilöstöön. Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 2029 toimijaa, joukossa 81 ammatillista museota. 

Koronapandemian vaikutukset museotoimintaan

Museoiden pitkään nousujohteiset kävijämäärät taittuivat koronan myötä: käyntimäärät vähenivät vuonna 2020 noin 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johti museoissa merkittäviin tulomenetyksiin ja vaikuttaa väistämättä toimintaedellytyksiin. Lomautuksia, henkilöstön palkanmaksun keskeytyksiä ja rekrytointien vähenemistä oli jopa 42 prosentissa ammatillisista museoista vuonna 2020. Vaikutus kohdistuu myös valtionosuuksilla rahoitettuun museotoimintaan.

Valtaosa (74 prosenttia) ammatillisista museoista ilmoitti saaneensa valtion myöntämää, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan jakamaa koronatukea. Vajaa neljännes ei kuitenkaan ole saanut lainkaan taloudellista tukea.

Museoiden sulkemiset ovat jatkuneet myös vuoden 2021 alkupuoliskolla. Tammikuussa annettujen vastausten mukaan yli 80 prosenttia toimijoista arvioi, että myös palveluntarjonnan karsinnat jatkuvat vuonna 2021.

Museoiden työ on kuitenkin paljon muutakin kuin yleisötyötä. Samalla kun yleisö- ja yhteisötyö vähentyi merkittävästi, kokoelmatyön määrä on kasvanut ja kulttuuriympäristötyö on jatkunut vahvana. Museoiden sulkemiset ovat myös mahdollistaneet ajankäyttöä esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutukseen. 

Pandemiavuosi johti museoissa myös uudistumiseen

Vuoden 2020 kuluessa valtaosa museoista kehitti itselleen uusia toimintamuotoja, ja tämä kehityssuunta jatkuu vahvana. Ammatillisista museoista yleisöille suunnattuja digitaalisia palveluita on kehittänyt tai ottanut käyttöön lähes 75 prosenttia, ja sama osuus arvioi tämän kehittämisen jatkuvan myös vuonna 2021. Virtuaaliset museokierrokset ovat lyöneet läpi korona-aikana. Eurooppalaistenkin arvioiden mukaan verkosta on tullut museotoiminnassa pysyvästi tärkeämpi toimintaympäristö. 

Kyselyn tuloksissa käykin ilmi, että koko museokenttä nostaa juuri digitalisaation koronapandemian keskeisimmäksi mahdollisuudeksi ja opiksi kulttuuripolitiikalle. Jatkossa keskeisenä pidetään myös parempaa varautumista kriisitilanteisiin, riskienhallintaa ja ennakointia. Osa uskoo pandemian nostavan entistä paremmin esiin kulttuuripalveluiden merkityksen taloudelle ja hyvinvoinnille. Myös kotimaisessa matkailussa nähdään mahdollisuuksia koko toimialalle.

Kyselyn taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.–1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.–30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.

Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä, kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa, ja 603 oli henkilöitä, kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Vastaajista 81 edusti ammatillisesti hoidettuja museoita ja 142 edusti paikallismuseoita.

Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021 : Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26)