Finanssiala ry

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa

Jaa
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Joulukuussa rahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti 919 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti yhteensä 47 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 617 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 280 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 84 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Pitkän koron rahastoista lunastettiin 109 miljoonaa euroa. Koko vuoden aikana nettolunastuksia tehtiin korkorahastoista, mutta muut rahastot keräsivät nettomerkintöjä.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2020

Osakerahastot

47

907

50 290

Yhdistelmärahastot

280

1 073

27 700

Pitkän koron rahastot

-109

-1 180

31 622

Lyhyen koron rahastot

617

-115

15 077

Vaihtoehtoiset rahastot

84

536

7 523

YHTEENSÄ

919

1 222

132 212

Vuosi 2020 alkoi sijoitusmarkkinoilla positiivisissa tunnelmissa, kunnes Kiinasta lähtöisin oleva koronaviruspandemia aiheutti maailmanlaajuisen terveys- ja talouskriisin. Pandemia levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, joissa jouduttiin laajoihin talouden sulkutoimiin. Osakekurssit putosivat samalla voimakkaasti, koska ensiarviot pandemian talousvaikutuksista olivat hyvin synkkiä. Arvioihin liittyi kuitenkin suurta epävarmuutta. Epäselvää oli, kuinka laajoihin talouden sulkutoimiin joudutaan ja kuinka kauan ne kestävät.

Keskuspankit tekivät maaliskuussa poikkeuksellisen suuria elvytystoimia, jotka käänsivät keskeiset osakeindeksit nousuun kuun lopussa. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien mittava elvytys riittää antamaan tukea maailmantaloudelle. Lisäksi osan elvytysrahasta arvioitiin valuvan osakemarkkinoille korkotasojen ollessa jo valmiiksi hyvin matalalla tasolla. Osakemarkkinat elpyivät romahduksesta nopeasti suurten teknoyhtiöiden vetäminä. Osakekurssit nousivat loppuvuonna edelleen positiivisten rokoteuutisten tukemana ohittaen kriisiä edeltäneen tason. Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksi nousi vuoden lopussa noin 11 000 pisteeseen.

Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat maaliskuussa erittäin voimakkaasti. Pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne kuitenkin tasaantui, ja riskilisät laskivat lähelle kriisiä edeltänyttä tasoa. Korkorahastojen lunastuksissa näkyi myös yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lunastukset korkorahastoista rauhoittuivat pahimman kriisivaiheen jälkeen.

”Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2020 muistetaan koronan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Osake- ja korkomarkkinat reagoivat kriisiin nopeasti ja voimakkaasti, mutta elpyivät myös nopeasti. Sijoittajalle vuosi antoi lopulta poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia hyvien tuottojen saamiseksi. Sijoittajalla oli myös paljon erilaisia vaihtoehtoja, joihin sijoittaa hyvällä tuotolla. Katse on nyt tulevaisuudessa ja pandemia-ajan jälkeisissä uusissa mahdollisuuksissa”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin joulukuussa globaalisti ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 255 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 195 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-51

-289

6 110

19 %

Pohjoismaat

87

323

6 999

30 %

Eurooppa

3

-126

6 466

3 %

Pohjois-Amerikka

-144

162

6 007

8 %

Japani

0

-19

755

2 %

Tyynenmeren alue

4

10

731

1 %

Kehittyvät markkinat

-3

155

6 066

2 %

Maailma

168

762

15 647

10 %

Toimialarahastot

-17

-70

1 508

10 %

YHTEENSÄ

47

907

50 290

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa euroalueen valtioriskiin ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 58 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 149 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtioriskiin sijoittavat rahastot 3,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen valtioriskiin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,85).

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

12

-163

5 696

3,8 %

Luokitellut yrityslainat EUR

-79

-915

9 524

2,0 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-23

95

3 661

1,0 %

Valtioriski maailma

0

-12

124

2,9 %

Luokitellut yrityslainat maailma

46

223

7 452

2,2 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-17

-57

1 561

2,8 %

Kehittyvät markkinat

-47

-352

3 604

0,2 %

YHTEENSÄ

-109

-1 180

31 622

 

Rahastoraportti, joulukuu 2020

Markkinakatsaus, joulukuu 2020

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye