Korvaavia materiaaleja ja keinoja muovin ympäristöhaittojen vähentämiseksi – Jyväskylän yliopisto mukana mittavassa EU-hankkeessa

Projektissa luodaan keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja korvaavien materiaalien käyttöönottamiseksi. Seitsenvuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2023, ja tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Muovi hajoaa järvessä 100–3000 vuodessa

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu mikromuovien hajoamista ja haitallisuutta Koneen säätiön ja Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa. Hiljattain julkaistussa raportissa tutkijat havaitsivat perinteisen polyeteenin hajoavan 100–3000 vuodessa, riippuen vesiympäristön mikrobeista.

Uusi PlastLIFE-projekti mahdollistaa biohajoavien muovien hajoamiseen ja haitallisuuteen liittyvän tiedon jalkautuksen yrityksien ja kuluttajien käyttöön avoimen portaalin kautta. ”Keräämme portaaliin tietoa, joka auttaa kuluttajia kestävien ostopäätöksien tekemisessä, jotta kulutus voidaan suunnata ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaviin muovilaatuihin”, yliopistolehtori Sami Taipale bio- ja ympäristötieteiden laitokselta perustelee.

Muovien kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa Jyväskylään

Toisessa Jyväskylän yliopiston osahankkeessa tarkastellaan eri muovien taipumusta sitoa itseensä kemiallisia yhdisteitä ja ioneja. Pyrkimyksenä on toisaalta selvittää haitta-aineiden kertymistä muovijätteeseen ja toisaalta hyödyntää muovien adsorbointikykyä käyttämällä niitä adsorbentteinä esimerkiksi haitallisten aineiden poistamisessa ja hyötymetallien kierrätyksessä.

”Luonnonvarojen vähetessä tiettyjen alkuaineiden kierrätys on välttämätöntä, ja kierrätyksestä onkin syntymässä uutta liiketoimintaa Jyväskylään. PlastLIFE-hankkeen myötä laajennamme näkökulmaamme haitta-aineiden poistamiseen. Kierrätysmuovi voi tarjota edullista materiaalia tähän tarkoitukseen”, kemian laitoksen professori Matti Haukka kuvailee.

Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä. Suomi laati oman kansallisen muovitiekarttansa jo vuonna 2018. Pyrkimyksenä on edistää muutosta koko muovien arvoketjussa, mikä on välttämätöntä muovin kiertotalouden vauhdittamisessa. Muovitiekarttatyön myötä on saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen. ”Innostusta ja halua tarttua haasteisiin löytyy, ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat”, PlastLIFE hankkeen koordinaattori Helena Dahlbo toteaa.