Helsingin yliopisto

Kosteikon sedimentistä ei ole hyötyä peltokasveille – omiaan eroosion torjunnassa

Jaa

Fosforin karkaamista hienojakoisilta maatalousmailta vesistöihin yritetään hillitä kosteikoiden avulla. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että kosteikon maa-aineksen eli sedimentin peltolevityksestä ei ole ravitsemuksellista hyötyä kasveille. Suuri sedimenttimäärä peltomaassa saattaa aiheuttaa jopa fosforin puutosta viljelykasveille.

Kuva: Johanna Laakso
Kuva: Johanna Laakso

Pelloilta vesieroosion mukana kulkeutuvaa maa-ainesta ja ravinteita pyritään pidättämään kosteikkojen ja varta vasten tehtyjen laskeutusaltaiden avulla. Kosteikkoaltaiden syvänteisiin kertyy runsaasti fosforia sisältävää hienojakoista sedimenttiä, jonka poistamista suositellaan 2 – 5 vuoden välein. Johanna Laakso selvitti väitöskirjatutkimuksessaan maatalouskosteikosta poistetun sedimentin fosforisisältöä, fosforin käyttökelpoisuutta kasveille sekä sedimentin käyttömahdollisuuksia.

Laakso tarkasteli viittä savimaille perustettua maatalouskosteikkoa ja osoitti sedimentin sisältävän runsaasti fosforia, jonka käyttökelpoisuus kasveille osoittautui kuitenkin hyvin huonoksi. Tämä johtuu siitä, että eroosioainekseen pidättynyt helppoliukoinen fosfori vapautui veteen jo ennen aineksen laskeutumista kosteikon pohjalle. Lisäksi pohjan usein hapettomat olosuhteet edistivät fosforin käyttökelpoisten muotojen liukenemista kosteikon veteen.

Toisaalta kosteikon sedimenttiin kertyi huomattava määrä hienojakoista maa-ainesta, jossa on luontaisesti paljon pidättymispintaa fosforille. Olosuhdemuutokset lisäsivät entisestään ruopatun sedimentin kykyä pidättää fosforia. Sedimentti vähensi valunnasta sitä enemmän liuennutta fosforia, mitä enemmän sedimenttiä oli sekoitettu peltomaahan.

- Ruopatulla sedimentillä on suuri fosforin pidätyskyky ja kasvatuskokeessa sedimenttiin sitoutui myös lannoitefosforia tiukasti kasvien ulottumattomiin, toteaa Laakso.

Laakso ehdottaakin, että sedimenttiä voisi hyödyntää eroosiontorjunnassa runsaasti helppoliukoista fosforia sisältävillä paikoilla kuten esimerkiksi karjan ruokintapaikoilla. Laakson mukaan sedimentin suositeltava levitysmäärä on tällöin maksimissaan 5 % muokkauskerroksen maan tilavuudesta.

Väitös:

MMM Johanna Laakso väittelee 20.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phosphorus in the sediment of agricultural constructed wetlands".

Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XV, Unioninkatu 34, 4. krs.

Vastaväittäjänä on professori Louise Heathwaite, Lancaster University, UK, ja kustoksena on professori Maija Tenkanen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa dissertationes schola doctoralis scientiae circumiectalis, alimentariae, biologicae. universitatis helsinkiensis. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Laakso, johanna.m.laakso@helsinki.fi, puh. 0503185634

Kuvat

Kuva: Johanna Laakso
Kuva: Johanna Laakso
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, #EvaKarmitsa, puh. 02941 58461

----------------------

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lääketutka-palvelu luotaa suo­ma­lais­ten ko­ke­muk­sia lääkkeistä23.11.2017 10:34Tiedote

Yhteisöpalvelu Suomi24:n massiivinen keskusteludata on avainasemassa Helsingin yliopiston Citizen Mindscapes -tutkimushankkeessa, jossa perehdytään suomalaisten verkkokeskusteluihin lääkkeistä. Tutkimushankkeen, teknologiayritys Futuricen ja Aller Median yhteistyönä syntynyt Lääketutka-työkalu tarjoaa helppokäyttöisen tavan tutkia ainutlaatuista keskusteludataa, joka perustuu suomalaisten omakohtaisiin kokemuksiin lääkkeiden käytöstä. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.laaketutka.fi.

Nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen21.11.2017 11:57Tiedote

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia terveyteen. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ennusti 24-vuotiailla naisilla ja miehillä suurempaa painoa, vyötärönympärystä ja psyykkistä pahoinvointia sekä heikompaa itsearvioitua terveyttä 24-vuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme