Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kotimainen mykkäelokuvaviikko Hakasalmen huvilassa

Jaa

Varhaiset suomalaiset mykkädraamat valtaavat valkokankaan 9.–17.3.2019 Suruton kaupunki -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Ohjelmassa on vanhin kokonaan säilynyt kotimainen näytelmäelokuva Ollin oppivuodet (1920), vakoiluaiheinen seurapiirijännäri Korkein voitto (1929) sekä eksoottisen romanttinen Mustalaishurmaaja (1929). Elokuvia pääsee katsomaan museon pääsymaksulla 12/10 e, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy.

Romanttinen ja eksoottinen Mustalaishurmaaja (1929) oli 18-vuotiaan Valentin Vaalan esikoisohjaus. Kuva: KAVI.
Romanttinen ja eksoottinen Mustalaishurmaaja (1929) oli 18-vuotiaan Valentin Vaalan esikoisohjaus. Kuva: KAVI.

Mykkäelokuvan valtakausi kesti 1920-luvun lopulle. Tarinat kerrottiin kuvin, voimakkain ilmein ja elein, joita välitekstit ja elävä musiikki tukivat. Yleisö kautta maailman hullaantui elokuvatähtiin, jotka loistivat komedioissa, rakkaus- ja seikkailuelokuvissa.

Suomessakin tehtiin 1920-luvulla kymmeniä mykkiä näytelmäelokuvia, lähinnä kotimarkkinoille. Näistä elokuvista noin puolet on säilynyt kokonaan, ja monista muista on katkelmia. Suruttoman kaupungin Kotimaisella mykkäelokuvaviikolla nähdään niistä kolme edustavaa esimerkkiä. Esitykset ovat 9.–17.3.2019 joka päivä lukuun ottamatta maanantaita 11.3. seuraavasti:

klo 12.00 Korkein voitto (1929)

Jännittävä tarina liikkuu hienoston salongeissa ja kuvaa muodikasta hotellielämää, ajelua loistoautoilla ja lentokoneilla, poliittista juonittelua ja vakoilua sekä säädyllisyyttä uhmaavaa rakkautta. Hollywoodissakin näytellyt ohjaaja Carl von Haartman onnistui kansainvälisiä markkinoita tavoitelleessa elokuvassaan luomaan Helsinkiin mannermaisen ilmapiirin.     

klo 13.30 Ollin oppivuodet (1920)

Anni Swanin romaaniin perustuva elokuva kertoo tunteita herättävästi kartanon perijästä, Olli-pojasta, joka joutuu sukulaisensa juonien takia yksin maailmalle koviin oloihin. Monien käänteiden jälkeen, kohdattuaan hyvyyttä ja pahuutta, Olli löytää viimein takaisin vanhempiensa luo. Teuvo Puron kiitetty elokuva oli aikoinaan merkkipaalu suomalaisen filmiteollisuuden kehityksessä.

klo 15.00 Mustalaishurmaaja (1929)

Kiihkeä mustasukkaisuusdraama on elokuvanteosta innostuneiden nuoru­kaisten taidonnäyte. Vain 18-vuotias ohjaaja Valentin Vaala punoi melodramaat­ti­sen tarinan ja Theo­dor Tugai (Teuvo Tulio) loisti 16-vuotiaana pääroolissa tulisena musta­lais­rakastajana. Mielikuvituksellisesti liioiteltu romanikulttuuri kehystää värikkäästi rakkautta, salajuonia ja lopulta taistelua elämästä ja kuolemasta.

Lisätietoja antaa tutkija Eva Packalen puh. 040 334 7015 tai eva.packalen@hel.fi

* * * * *

Suruton kaupunki

Kohtauksia 1920-luvun Helsingistä

Auki 1.9.2019 asti ti klo 11–19, ke–su klo 11–17

Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b

12/10 e, alle 18-vuotiaille ja Museokortilla vapaa pääsy.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija-tuottaja Jere Jäppinen puh. 050 325 5440 tai jere.jappinen@hel.fi

Kuvat

Romanttinen ja eksoottinen Mustalaishurmaaja (1929) oli 18-vuotiaan Valentin Vaalan esikoisohjaus. Kuva: KAVI.
Romanttinen ja eksoottinen Mustalaishurmaaja (1929) oli 18-vuotiaan Valentin Vaalan esikoisohjaus. Kuva: KAVI.
Lataa
Jännittävä vakoilutarina Korkein voitto (1929) vie muodikkaiden seurapiirien salonkeihin. Kuva: KAVI.
Jännittävä vakoilutarina Korkein voitto (1929) vie muodikkaiden seurapiirien salonkeihin. Kuva: KAVI.
Lataa
Ollin oppivuodet (1920) on vanhin kokonaisena säilynyt kotimainen näytelmäelokuva. Kuva: KAVI.
Ollin oppivuodet (1920) on vanhin kokonaisena säilynyt kotimainen näytelmäelokuva. Kuva: KAVI.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911

Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme