Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät ole esteenä siirtymiselle punaisesta lihasta muihin proteiinilähteisiin
Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus. S-ryhmän asiakasomistajille tehdyssä tutkimuksessa nuoret aikuiset valitsivat vuosina 2016–2018 kasvispohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuina.
Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.
Kalatuotteista suosikkina lohikalat, kasvisruoista pinaattiletut
Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet. Punaisen lihan ryhmästä ostettiin eniten jauhelihaa.
Kalatuotteista ostoskoreihin kerättiin useimmiten kirjolohta ja lohta. Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat.
Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.
Ostokoreihin päätyneiden kasvisruokien keskihinta oli matalampi kuin muiden proteiinilähteiden. Ostetun kalan keskimääräinen hinta oli puolestaan proteiinilähteistä korkein. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että halvempien kalatuotteiden valikoima ei ole yhtä laaja tai kuluttajille houkutteleva.
Punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita. Kalaa suosivat ja monipuolisimmin eri proteiinilähteitä kuluttavat puolestaan valitsivat keskimääräistä kalliimpia tuotteita kaikista ryhmistä.
Kohti kestävämpiä proteiinilähteitä
Tutkijat näkivät tuloksissa ja kuluttajien asenteissa myönteisiä piirteitä.
– Kaikissa kuluttajaryhmissä oli pääosin positiivinen asenne punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen ja kalan käytön lisäämiseen riippumatta nykyhetken ruokavalinnoista. Selvästi yli puolet oli myös sitä mieltä, että suositeltaviin ruokavaliomuutoksiin kuuluu palkokasvien käytön lisääminen. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta.
– Yhteiskunnalliset kannustimet kestäviin ruokavalintoihin näyttävät tärkeimmiltä elämänkaaren siirtymävaiheissa, kuten hektisessä lapsiperhearjessa, sekä vähemmän koulutetuille ja miehille, korostaa ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola haastaa samalla elintarvikealan toimijoita:
– Yleisimmin ostettujen punaisten lihojen ja kotimaisten kalatuotteiden hintaeron pienentäminen voisi entisestään vauhdittaa askeleita kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota. Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi myös kohdentamalla tarjouksia kala- ja kasvisruokiin sekä sijoittamalla suositeltavat valinnat näkyvästi tarjolle.
Artikkeli
Erkkola M, Kinnunen SM, Vepsäläinen HR, Meinilä JM, Uusitalo L, Konttinen H, Saarijärvi H, Fogelholm M, Nevalainen J. A slow road from meat dominance to more sustainable diets: an analysis of purchase preferences among Finnish loyalty-card holders. PLOS Sustainability and Transformation 16.6.2022.
___________________________
Tiedot päivittäistavaraostoista toimivat ruokajärjestelmän kehittämisen apuna
Lihantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Kasvikuntapainotteisen ruokavalion laaja omaksuminen on avainasemassa YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Suomalaiset saavat proteiinia jonkin verran yli suosituksen, ja keskimäärin 70 % proteiinista on eläinperäistä. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on sen sijaan alle suosituksen kahdella kolmasosalla väestöstä.
Siirtymä kohti kasvikuntapainotteisia valintoja korjaisi molempia lukuja, ja se on tarpeen sekä ravitsemuksellisista että ympäristösyistä. Ajantasaiset yksilölliset päivittäistavaraostotiedot tarjoavat keinon kehittää, toteuttaa ja seurata yhteiskunnan ohjauskeinoja kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää.
Yhteyshenkilöt
Maijaliisa Erkkola
puh. 045 671 5455, maijaliisa.erkkola@helsinki.fi
Jaakko Nevalainen
puh. 050 318 7272, jaakko.nevalainen@tuni.fi
Elina Raukkoviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Viikin kampus
https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/elina-raukko-9126048
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme