Kotitalouksien ostovoima elpyy notkahduksen jälkeen - inflaatio kiusaa tänä vuonna kaikkia
Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja. Lisäksi perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Vuosien 2023 ja 2024 osalta laskelmassamme on oletettu, ettei kenenkään verotus kiristyisi tai alenisi soteuudistuksen myötä ja soteuudistuksesta johtuva valtionverotuksen kiristyminen on kunkin perheen kohdalla samansuuruinen kuin vastaava kunnallisveron alennus.
LABORE:n syksyn 2022–2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoima elpyy pudotuksesta parhaiten
Hyvätuloisen perheen nimellistulot kasvavat nopeasti vahvan ansiotason kehityksen seurauksena. Kuten muillakin perheillä, ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta jo 2024 hyvätuloisen perheen ostovoima kasvaa esimerkkiperheistä eniten. Omistusasumiseen ja yksityisautoiluun liittyvien kustannusten nopea nousu verottaa ostovoimaa etenkin vuosina 2022 ja 2023.
Toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin
Toimihenkilöperhe on ainoa esimerkkiperhe, jolla on asuntolainaa. Kun muilla esimerkkiperheillä ostovoima kasvaa vuonna 2023, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee. Iso syy tähän on rivakasti nouseva korkotaso ja tämän vaikutus toimihenkilöperheen kokemaan inflaatioon.
Vuokra-asuminen suojaa työntekijäperheen ostovoimaa
Omistusasumisen kustannukset kasvoivat vuonna 2022 vuokria selvästi enemmän. Vuokralla asuvien palkansaajaperheiden ostovoima heikkeni maltillisemmin vuonna 2022.
Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa pienimmät heilahtelut
Yksinhuoltajaperheen ostovoima selviää pienimmällä notkahduksella vuonna 2022. Suuri osa tuloista kuluu vuokralla asumiseen, jonka kustannukset kasvavat vielä 2022 varsin maltillisesti. Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa tapahtuu koko tarkastelun ajan pienintä heiluntaa.
Ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoimassa suurin kasvu
Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kehitys on kaikista heikointa. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä sekä nimellistulojen että ostovoiman kehitys on kaikista suurinta. Tähän vaikuttaa sekä ansiotasoindeksin että kansaneläkeindeksin vahva kehitys vuonna 2023. Ansioiden kasvu vaikuttaa työttömäksi jääneen ansio-osaan ja kansaneläkeindeksin kasvu työttömyyspäivärahaan.
Eläkeläispariskunnan ostovoima palautuu heikon vuoden jälkeen
Eläkeläispariskunta kohtaa kovimman inflaation kuluvana vuonna. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin heikko kehitys ansiotasoindeksiin nähden sekä omistusasumisen kulujen rivakka nousu heikentävät eläkeläispariskunnan ostovoimaa eniten. Molempiin eläkeindekseihin tehtävät reilut korotukset vuonna 2023 kuitenkin kääntävät ostovoiman kehityksen positiiviseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu IsotalotutkijaTyömarkkinat
Puh:+358-40 940 2696eetu.isotalo@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.
Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta9.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 08:05:39 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme