Kotitalouksien ryhmittely ruokahävikin syiden mukaan voi auttaa kauppaa vastuullisuudessa

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Tampereen yliopiston tutkijat luokittelivat kotitalouksia hävikkisegmentteihin kyselytutkimuksen perusteella. Toisessa vaiheessa samojen suostumuksensa antaneiden kuluttajien ostokäyttäytymistä tarkasteltiin kanta-asiakasjärjestelmän tuottaman ostodatan pohjalta. Ruokahävikin tutkimuksessa asiakasdataa ei ole aiemmin hyödynnetty vastaavassa määrin.
Tutkimus tunnisti kuusi hävikkisegmenttiä kotitalouksissa. Ryhmittely koostettiin sen perusteella, mitä kuluttajat itse kertoivat ruokahävikin syyksi. Syitä olivat muun muassa pakkauksen päivämäärämerkinnän ylittyminen tai se, että lapset eivät syö kaikkea heille tarjottua ruokaa.
Eri segmenttien ruokaostoksissa esimerkiksi vihannesten ja hedelmien määrä vaihteli. Tutkimus havaitsi eroja myös siinä, ostettiinko kotitalouteen pääasiassa vaaleata vai tummaa leipää.
Vihannesten ja hedelmien sekä leivän pilaantuminen mainittiin yleisimpänä syynä ruokahävikille. Tutkimuksen tarkastelemista kuluttajista 13 % ilmoitti, ettei heidän kotitaloudessaan synny lainkaan ruokahävikkiä. Nollahävikin segmentissä korostuivat iältään vanhemmat ja pienituloiset, samoin yhden tai kahden hengen kotitaloudet.
– Ruokahävikin ratkaisut edellyttävät tutkimuksen huomiota kuluttajien arkeen ja heidän aktivoimistaan kestävämpiin valintoihin, mutta myös kauppa voi osallistua ruokahävikin vähentämiseen kodeissa. Koska hävikin synty kytkeytyy osittain ostoskäyttäytymiseen, tarvitsemme tietoa kotitalouksista, sanoo palvelujen ja kaupan professori Elina Närvänen.
Segmentit erosivat taustatekijöiltään muun muassa iän, varallisuuden ja perhekoon mukaan.
Nyt tunnistetut segmentit auttavat Närväsen mukaan ymmärtämään paremmin kotitalouksien käyttäytymistä ruokahävikin synnyssä. Hävikin vähentämiseksi on tarkasteltava myös muita ruokaketjun toimijoita.
– Kaupan alan yritykset voivat kehittää tutkimustiedon avulla vaikuttavaa kuluttajaviestintää ja tapoja tukea kotitalouksien hävikin hallintaa, Närvänen toteaa.
LoCard -hanke käyttää ruokakaupan ostodataa yhteiskunnan ja terveyden tutkimiseen
Ruokahävikkitutkimuksen aineisto koostui suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostodatasta ja kyselyaineistosta. Tutkimus on osa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard -hanketta, jossa hyödynnetään suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostodataa terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. S-ryhmän rooli on tutkimushankkeessa mahdollistava: se antaa asiakasomistajille mahdollisuuden osallistua yliopistojen tutkimukseen, mutta ei määrittele tai ohjaa tutkijoiden tekemistä millään tavalla, eikä sillä ole pääsyä tutkimusaineistoon.
Tutkijat puhuvat ostodatan kiertotaloudesta, kun aiemmin yritysten käytössä ollut kanta-asiakastieto tuottaa uudelleen yhteiskunnallista arvoa tieteellisen tutkimuksen keinoin. Nyt raportoitu tutkimus katsoo datan ansiosta arjen kuluttajatasolle ja pureutuu yhteen globaaliin kestävyyshaasteeseen: ruokahävikin vähentämiseen kotitalouksissa.
Tutkimuksesta vastasivat Tampereen yliopiston tutkijat Wastebusters -tutkimusryhmästä, joka tuottaa uutta tietoa ja konkreettisia toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi.
Tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi International Journal of Consumer Studies -tiedelehdessä. Viitetiedot ja abstrakti on julkaistu verkossa.
Tutkimusartikkeli
Närvänen, E., Mesiranta, N., Saarijärvi, H., & Nevalainen, J. (2023). Examining consumer food waste through grocery retailers' customer data: Segments and practical implications. International Journal of Consumer Studies, 1– 18. https://doi.org/10.1111/ijcs.12903
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Palvelujen ja kaupan professori Elina Närvänen
elina.narvanen@tuni.fi
050 318 6016
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme