Jyväskylän yliopisto

Kotiympäristö ja vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehitystä

Jaa

Arjen kohtaamiset kirjainten ja numeroiden kanssa esimerkiksi kauppareissulla edistävät lapsen oppimista. Vanhempien matematiikan ja lukemisen oppimisvaikeuksien, koulutuksen ja kotiympäristön yhteydet heidän lastensa numeeristen ja kielellisten taitojen kehitykseen ovat tunnistettavissa jo taaperoiässä, pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat.

Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.

Jyväskylän yliopiston Vuokko-pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin lasten kotiympäristön, vanhempien kokemien oppimisvaikeuksien ja vanhempien koulutustason yhteyttä lasten varhaisten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Lapsia seurattiin 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi.

Kotiympäristöllä tiedetään olevan keskeinen rooli lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksessä etenkin varhaislapsuudessa.

– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, kertoo tutkijatohtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologia tiedekunnasta.

Tutkimuksen mukaan numeerinen kotiympäristö ennusti lasten numeeristen taitojen kehittymistä kolmevuotiaana. Tulokset osoittavat kiinnostavalla tavalla, kuinka jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan arjen erilaisiin toimiin.

Lapsen taidot muokkaavat kodin oppimisympäristöä

Tulokset osoittivat myös lasten varhaisten taitojen yhteyden siihen, millä tavalla vanhemmat reagoivat kehittyviin taitoihin kotiympäristössä.

– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.

Tutkijat havaitsivat lasten taitojen ja kotiympäristön välillä olevan käänteinen yhteys: lapsen taitojen kehityksen ollessa hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista 5–6-vuotiaina. Toisaalta taidoiltaan edistyneiden lasten kohdalla vapaamuotoisempi määrillä ja numeroilla puuhastelu kotiympäristössä väheni. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen omien kiinnostuksenkohteiden muuttuminen tai taitojen kehittymistä huomioivien uudenlaisten aktiviteettien tarjoaminen.

– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että jo pienet lapset muokkaavat aktiivisesti oppimisympäristöään, saaden vastakaikua kehittyville taidoilleen kotiympäristössä, Salminen kertoo.

Vanhempien oppimisvaikeudet ja koulutus ennustavat lapsen taitojen kehitystä jo varhain

Vanhempien mahdolliset oppimisvaikeudet ja koulutustaso selittivät osan lasten taitojen vaihtelusta, joskin havaittu selitysosuus oli pieni.

Äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Lisäksi korkeammin koulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä viisivuotiaiden lastensa kanssa.

Oppimisen haasteiden tiedetään kulkevan usein perheissä sukupolvesta toiseen. Vanhempien kokemat matemaattiset- ja lukivaikeudet nostavat lasten todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia. Toistaiseksi tietoa matemaattisten taitojen vaikeuksien periytyvyyden osalta on kuitenkin saatavilla huomattavasti lukivaikeuksia vähemmän.

Tutkimuksen mukaan vanhempien matemaattiset- ja lukivaikeudet ennustivat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Vaikutukset näkyivät sekä saman taitoalueen sisällä, mutta myös niiden yli. Esimerkiksi vanhemman kokemat matematiikan vaikeudet ennustivat siis sekä lapsen numeerisia että kielellisiä taitoja. Osa yhteyksistä ilmeni jo taaperoiässä ja osa hieman myöhemmin, lasten ollessa 5–6-vuoden ikäisiä.

– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sukuriskin yhteys lapsen taitojen kehitykseen on havaittavissa matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta jo varhain. Tarvitsemmekin lisää pitkittäistutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää sukuriskin erilaisia vaikutusmekanismeja sekä varhaisten kasvuympäristöjen tarjoamia suojaavia tekijöitä. Tällöin avainasemassa on tutkimus, joka yhdistää sekä perheiden että varhaiskasvatuksen näkökulmat, Salminen toteaa.

Lisätietoja:

tutkijatohtori Jenni Salminen, jenni.e.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 4032

Tutkimusartikkeli:

Salminen, J., Khanolainen, D., Koponen, T., Torppa, M. & Lerkkanen, M.-K. (2021). Development of Numeracy and Literacy Skills in Early Childhood—A Longitudinal Study on the Roles of Home Environment and Familial Risk for Reading and Math Difficulties. Frontiers in Education, 6:725337. https://doi.org/10.3389/feduc.2021.725337

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme