Audiomedia Oy

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle

Jaa

Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Laminaattipaperilla päällystetyt rakennuslevyt sitovat hiiltä Hämäläisen mukaan massiivipuun tavoin vuosikymmeniä kestävän elinkaarensa ajaksi. -Laminaatilla päällystetty rakennuslevy on todella kestävä materiaali. Tuotamme kolmanneksen maailman korkealaatuisesta laminaattipaperista, ja meillä on kysyntä jatkunut vahvana koronakriisistä huolimatta.

-Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat erittäin kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia. Esimerkiksi Finlandia talon marmori voitaisiin hyvin korvata tällä levyllä, ja tuskin kukaan huomaisi eroa marmoriin.

Hämäläisen mielestä sahateollisuuden sivuvirtoja kuten purua ei tulisi ohjata energiakäyttöön valtiovallan tulevilla energialinjauksilla. – Sahanpurua ei tietenkään pidä polttaa, vaan sen saatavuus korkeamman jalostusasteen tuotteisiin tulee turvata. Tämä laminaattipintainen rakennuslevy on yksi hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista.

Painetta kuluttajilta ja lainsäätäjiltä muovin vähentämiseen

Täysin uusiutuvan ja kierrätettävän kuppikartongin merkittävyys on Hämäläisen mukaan siinä, että yhtiössä on onnistuttu kehittämään kartonki, josta tehdyt kupit, rasiat ja astiat pitävä rasvat ja nesteet sisällään ilman muovipäällystettä.

-Läpimurron tekeminen markkinoilla on pitkä prosessi. Jokainen kupin valmistaja ja sen käyttäjä toteuttaa oman testiohjelmansa tuotteella ja se on hidasta. Olimme päässeet hyvään vauhtiin tämän vuoden alussa esimerkiksi italialaisen Lavazza Professionalin kanssa, mutta sitten tuli pandemia.

Kun pikaruokaravintolat sulkivat ovensa ja urheilu- ja muut tilaisuudet loppuivat, kertakäyttökuppien ja -astioiden valmistus loppui tehtaiden sulkiessa ovensa. – Kaikki tämä tapahtui juuri maaliskuussa, kun meidän piti tehdä sopimukset muutaman uuden brändin omistajan kanssa. Tiedämme, että isoilla käyttäjillä on valmius jatkaa heti siitä mihin jäätiin, kun pandemia saadaan hallintaan.

-Eihän tämä tavoite muovin korvaamisesta uusiutuvalla materiaalilla ole mihinkään koronan aikana hävinnyt. Nyt läpimurtoon syntyi pakollinen aikalisä, kun tuotteitamme käyttävä pikaruoka- ja kahvilasektori taistelee olemassaolostaan.

Kertakäyttökuppien ja -astioiden markkinoilla uusien tuotteiden läpimurto tapahtuu kuluttajamarkkinoilla olevien brändien kautta. Pikaruoka- ja kahvilaketjut ovat Kotkamillsin muovia korvaavien tuotteiden kannalta avainasiakkaita. – Kun pyritään globaaleille markkinoille, iso kysyntä tuotteiden valmistajille saadaan aikaan brändien omistajien kautta. Ison brändin omistajan kanssa saadaan luotua nopeasti sellainen markkina, jonka tekemiseen pienten toimijoiden kanssa menisi vuosia.

- Lopulta kysyntäpaine tulee kuluttajalta. Kun ihmiset ovat todella valveutuneita ympäristöasioiden suhteen, he ovat alkaneet kysyä uusiutuvien tuotteiden perään. Koko kertakäyttökulttuuri on uudistumassa, kun tietoisuus muoviroskan haitallisuudesta on kasvanut. Toinen paine tulee nyt onneksi lainsäätäjältä.

Hämäläisen mukaan lainsäätäjät voivat EU tasolla ja kansallisesti politiikkatoimilla edistää siirtymää muovin käytöstä uusiutuviin. – Muoviveron käyttöönotto olisi yksi keino. Ongelmana on se, että metsäteollisuus ajaa Euroopan laajuisesti sitä, että muovipäällysteiset kartongit eivät kuuluisi muoviveron piiriin. Meidän mielestämme niiden tuolisi kuulua muoviveron piiriin, koska muovi voidaan tässä meidän ratkaisussamme korvata kierrätettävällä ja biohajoavalla päällysteellä.

-Voihan siihen rakentaa jonkunlaisen porrastuksen siten, että täysmuovimukeille korkeampi vero, mikä alenee sen myötä mitä vähemmän muovia on käytetty.

Digitaalisuus tulee kartonkiin

Vastikään julkistetun yhteispohjoismaisen pakkauskilpailun voittaneet pakkaukset oli valmistettu Kotkamillsin muovittomasta kartongista. Kilpailun arviointikriteereinä olivat idean innovatiivisuus, pakkauksen suojausominaisuudet, hinta, design, käyttäjä- ja ympäristöystävällisyys.

-On tarpeen, että tuotteet suojataan kosteudelta ja pakkauksen ulkopinnalle on voitava painaa korkealaatuisia kuvia. Se edellyttää pakkauskartongin toisen puolen peittämistä kosteussululla ja toiselle puolelle hyvän painojäljen antavaa pigmenttipäällystettä.

Nykyisin kertakäyttömukeista kaksi kolmasosaa on täysmuovimukeja, joita käytetään paljon esimerkiksi erilaisten alkoholijuomien nauttimiseen. Näihin täysmuovimukeihin informaation painattaminen on mahdotonta.Tuotteen soveltuminen digitaaliseen painatukseen avaa mahdollisuuksia erilaisen informaation jakamiseen ja yksilöllisiin pakkauksiin.

– Nykyisiin muovikuppeihin informaation painaminen on mahdotonta, mutta meidän pahvisen kuppimme materiaaliratkaisuun saa valtavan määrän tietoa ja kuvia. Jokainen kuppi voi olla erilainen ja niiden käyttömahdollisuudet esimerkiksi urheilu- ja musiikkitapahtumissa, rannoilla ja laskettelupaikoilla ovat rajattomat, kuvailee Hämäläinen.

Suuri mahdollisuus suomalaiselle metsäteollisuudelle

-Suomalaiselle metsäteollisuudelle on tässä valtava mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen puun jatkojalostuksessa. Jos pystyisimme korvaamaan markkinoilla kymmenen prosenttia käytössä olevista täysmuovimukeista, tarvitsisimme heti Kotkamillsin kokoisen kartonkikoneen lisää. Meillä on nyt jo vientiä Englantiin, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan ja Venäjälle. Tavoittelemme tuotteellemme globaalia markkinaa ja kasvua.

Hämäläinen on yllättynyt siitä, että kartonkiteollisuutta kiinnostaa muovipäällysteisten pahvimukien osuuden kasvattaminen eikä täysmuovimukien korvaaminen kokonaan uusiutuvalla materiaalilla. – Me olemme pieni yritys ja meidän on vaikea saada ääntämme kuuluviin. Emme me ole torpedoimassa muovipäällysteisten mukien valmistusta, vaan keskitymme omaan strategiaan eli täysmuovimukien korvaamiseen, muistuttaa Hämäläinen.

-Täysin muoviton kuppi on erittäin korkealuokkaista sellukuitua. Kun se saataisiin jätepaperikierrätykseen mukaan ja sen käyttö lisääntyisi, niin se olisi erittäin hyvä lisä kierrätyskuitumarkkinoille.

Mehän korostamme sitä, että kun halutaan säästää metsiä, niin tämän kierrätyskuidun määrä pitäisi maksimoida. Pelkän mekaanisen massan lujuus on niin huono, että se ei sovi muovittoman kuin valmistukseen. Kierrätyksen lisääminen olisi hyvä viesti myös metsäkeskusteluun.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
Lataa
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Kotkamills

-
Puunjalostusta samalla tehdasalueella Kotkansaarella vuodesta 1872 alkaen
- 530 henkilön työnantaja Liikevaihto 343 milj. euroa vuonna 2019
- toimitusjohtaja Markku Hämäläinen
- kiertotalouden edelläkävijä ja innovatiivisten tuotteiden valmistaja
- tuotteet: kuusisahatavara, laminaattipaperi, kuluttajapakkauskartongit
- täysin kierrätettäviä AEGLE® ja ISLA® -kartonkituotteita on valmistettu vuodesta 2016 alkaen, ja vuonna 2018 aloitettiin vesipohjaista dispersiota hyödyntävien, muovia korvaavien kartonkilajien valmistus elintarvike- ja muiden pakkausten sekä tarjoiluastioiden materiaaliksi
- tehdasintegraatti hyödyntää raakapuun kokonaan:
o   tukit sahatavaraksi
o   sahauksen sivutuote sahanpuru laminaattipaperin raaka-aineeksi
o   sahauksen sivutuote hake kartongin raaka-aineeksi
- Vedenpuhdistamon kuitupitoinen sivuvirta jalostetaan yhteistyökumppanin kanssa maanparannuskuiduksi

lisätietoa: www.kotkamills.com 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puunhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa: Pitkät päivät rasittavat, metsäkeskustelu syyllistää - motivaatio silti korkealla24.10.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puunhuoltoketjussa tehdään tunnetusti pitkiä päiviä. Viikkotyötuntien määrä on helposti 45 tuntia, puutavarakuljetuksissa jopa kymmenen tuntia enemmän. Epäsäännöllisyys työajoissa, ruokailuaikojen ja taukojen pitämisessä heijastuvat yöuneen, yleiseen hyvinvointiin tai perhe-elämään. Vaikka lähes puolet vastaajista arvioi työn henkisesti rasittavaksi, alalla työskentelevien motivaatio työhön on korkealla, ja he kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Toisaalta yhteiskunnallinen metsäkeskustelu koetaan metsäammattilaisia syyllistäväksi ja herättää kysymyksen, onko metsäkeskustelussa sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus jäänyt taloudellisen ja ekologisen kestävyyden varjoon.

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme