Audiomedia Oy

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle

Jaa
Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Laminaattipaperilla päällystetyt rakennuslevyt sitovat hiiltä Hämäläisen mukaan massiivipuun tavoin vuosikymmeniä kestävän elinkaarensa ajaksi. -Laminaatilla päällystetty rakennuslevy on todella kestävä materiaali. Tuotamme kolmanneksen maailman korkealaatuisesta laminaattipaperista, ja meillä on kysyntä jatkunut vahvana koronakriisistä huolimatta.

-Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat erittäin kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia. Esimerkiksi Finlandia talon marmori voitaisiin hyvin korvata tällä levyllä, ja tuskin kukaan huomaisi eroa marmoriin.

Hämäläisen mielestä sahateollisuuden sivuvirtoja kuten purua ei tulisi ohjata energiakäyttöön valtiovallan tulevilla energialinjauksilla. – Sahanpurua ei tietenkään pidä polttaa, vaan sen saatavuus korkeamman jalostusasteen tuotteisiin tulee turvata. Tämä laminaattipintainen rakennuslevy on yksi hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista.

Painetta kuluttajilta ja lainsäätäjiltä muovin vähentämiseen

Täysin uusiutuvan ja kierrätettävän kuppikartongin merkittävyys on Hämäläisen mukaan siinä, että yhtiössä on onnistuttu kehittämään kartonki, josta tehdyt kupit, rasiat ja astiat pitävä rasvat ja nesteet sisällään ilman muovipäällystettä.

-Läpimurron tekeminen markkinoilla on pitkä prosessi. Jokainen kupin valmistaja ja sen käyttäjä toteuttaa oman testiohjelmansa tuotteella ja se on hidasta. Olimme päässeet hyvään vauhtiin tämän vuoden alussa esimerkiksi italialaisen Lavazza Professionalin kanssa, mutta sitten tuli pandemia.

Kun pikaruokaravintolat sulkivat ovensa ja urheilu- ja muut tilaisuudet loppuivat, kertakäyttökuppien ja -astioiden valmistus loppui tehtaiden sulkiessa ovensa. – Kaikki tämä tapahtui juuri maaliskuussa, kun meidän piti tehdä sopimukset muutaman uuden brändin omistajan kanssa. Tiedämme, että isoilla käyttäjillä on valmius jatkaa heti siitä mihin jäätiin, kun pandemia saadaan hallintaan.

-Eihän tämä tavoite muovin korvaamisesta uusiutuvalla materiaalilla ole mihinkään koronan aikana hävinnyt. Nyt läpimurtoon syntyi pakollinen aikalisä, kun tuotteitamme käyttävä pikaruoka- ja kahvilasektori taistelee olemassaolostaan.

Kertakäyttökuppien ja -astioiden markkinoilla uusien tuotteiden läpimurto tapahtuu kuluttajamarkkinoilla olevien brändien kautta. Pikaruoka- ja kahvilaketjut ovat Kotkamillsin muovia korvaavien tuotteiden kannalta avainasiakkaita. – Kun pyritään globaaleille markkinoille, iso kysyntä tuotteiden valmistajille saadaan aikaan brändien omistajien kautta. Ison brändin omistajan kanssa saadaan luotua nopeasti sellainen markkina, jonka tekemiseen pienten toimijoiden kanssa menisi vuosia.

- Lopulta kysyntäpaine tulee kuluttajalta. Kun ihmiset ovat todella valveutuneita ympäristöasioiden suhteen, he ovat alkaneet kysyä uusiutuvien tuotteiden perään. Koko kertakäyttökulttuuri on uudistumassa, kun tietoisuus muoviroskan haitallisuudesta on kasvanut. Toinen paine tulee nyt onneksi lainsäätäjältä.

Hämäläisen mukaan lainsäätäjät voivat EU tasolla ja kansallisesti politiikkatoimilla edistää siirtymää muovin käytöstä uusiutuviin. – Muoviveron käyttöönotto olisi yksi keino. Ongelmana on se, että metsäteollisuus ajaa Euroopan laajuisesti sitä, että muovipäällysteiset kartongit eivät kuuluisi muoviveron piiriin. Meidän mielestämme niiden tuolisi kuulua muoviveron piiriin, koska muovi voidaan tässä meidän ratkaisussamme korvata kierrätettävällä ja biohajoavalla päällysteellä.

-Voihan siihen rakentaa jonkunlaisen porrastuksen siten, että täysmuovimukeille korkeampi vero, mikä alenee sen myötä mitä vähemmän muovia on käytetty.

Digitaalisuus tulee kartonkiin

Vastikään julkistetun yhteispohjoismaisen pakkauskilpailun voittaneet pakkaukset oli valmistettu Kotkamillsin muovittomasta kartongista. Kilpailun arviointikriteereinä olivat idean innovatiivisuus, pakkauksen suojausominaisuudet, hinta, design, käyttäjä- ja ympäristöystävällisyys.

-On tarpeen, että tuotteet suojataan kosteudelta ja pakkauksen ulkopinnalle on voitava painaa korkealaatuisia kuvia. Se edellyttää pakkauskartongin toisen puolen peittämistä kosteussululla ja toiselle puolelle hyvän painojäljen antavaa pigmenttipäällystettä.

Nykyisin kertakäyttömukeista kaksi kolmasosaa on täysmuovimukeja, joita käytetään paljon esimerkiksi erilaisten alkoholijuomien nauttimiseen. Näihin täysmuovimukeihin informaation painattaminen on mahdotonta.Tuotteen soveltuminen digitaaliseen painatukseen avaa mahdollisuuksia erilaisen informaation jakamiseen ja yksilöllisiin pakkauksiin.

– Nykyisiin muovikuppeihin informaation painaminen on mahdotonta, mutta meidän pahvisen kuppimme materiaaliratkaisuun saa valtavan määrän tietoa ja kuvia. Jokainen kuppi voi olla erilainen ja niiden käyttömahdollisuudet esimerkiksi urheilu- ja musiikkitapahtumissa, rannoilla ja laskettelupaikoilla ovat rajattomat, kuvailee Hämäläinen.

Suuri mahdollisuus suomalaiselle metsäteollisuudelle

-Suomalaiselle metsäteollisuudelle on tässä valtava mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen puun jatkojalostuksessa. Jos pystyisimme korvaamaan markkinoilla kymmenen prosenttia käytössä olevista täysmuovimukeista, tarvitsisimme heti Kotkamillsin kokoisen kartonkikoneen lisää. Meillä on nyt jo vientiä Englantiin, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan ja Venäjälle. Tavoittelemme tuotteellemme globaalia markkinaa ja kasvua.

Hämäläinen on yllättynyt siitä, että kartonkiteollisuutta kiinnostaa muovipäällysteisten pahvimukien osuuden kasvattaminen eikä täysmuovimukien korvaaminen kokonaan uusiutuvalla materiaalilla. – Me olemme pieni yritys ja meidän on vaikea saada ääntämme kuuluviin. Emme me ole torpedoimassa muovipäällysteisten mukien valmistusta, vaan keskitymme omaan strategiaan eli täysmuovimukien korvaamiseen, muistuttaa Hämäläinen.

-Täysin muoviton kuppi on erittäin korkealuokkaista sellukuitua. Kun se saataisiin jätepaperikierrätykseen mukaan ja sen käyttö lisääntyisi, niin se olisi erittäin hyvä lisä kierrätyskuitumarkkinoille.

Mehän korostamme sitä, että kun halutaan säästää metsiä, niin tämän kierrätyskuidun määrä pitäisi maksimoida. Pelkän mekaanisen massan lujuus on niin huono, että se ei sovi muovittoman kuin valmistukseen. Kierrätyksen lisääminen olisi hyvä viesti myös metsäkeskusteluun.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
Lataa
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Kotkamills

-
Puunjalostusta samalla tehdasalueella Kotkansaarella vuodesta 1872 alkaen
- 530 henkilön työnantaja Liikevaihto 343 milj. euroa vuonna 2019
- toimitusjohtaja Markku Hämäläinen
- kiertotalouden edelläkävijä ja innovatiivisten tuotteiden valmistaja
- tuotteet: kuusisahatavara, laminaattipaperi, kuluttajapakkauskartongit
- täysin kierrätettäviä AEGLE® ja ISLA® -kartonkituotteita on valmistettu vuodesta 2016 alkaen, ja vuonna 2018 aloitettiin vesipohjaista dispersiota hyödyntävien, muovia korvaavien kartonkilajien valmistus elintarvike- ja muiden pakkausten sekä tarjoiluastioiden materiaaliksi
- tehdasintegraatti hyödyntää raakapuun kokonaan:
o   tukit sahatavaraksi
o   sahauksen sivutuote sahanpuru laminaattipaperin raaka-aineeksi
o   sahauksen sivutuote hake kartongin raaka-aineeksi
- Vedenpuhdistamon kuitupitoinen sivuvirta jalostetaan yhteistyökumppanin kanssa maanparannuskuiduksi

lisätietoa: www.kotkamills.com 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye