Vaasan kaupunki - Vasa stad

Kotouttamisen merkitys nousi esiin juhlawebinaarissa 13.11.

Jaa
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Vaasaan saapuivat ensimmäiset pakolaiset vuonna 1990. Kotouttamista juhlittiin 13.11.2020 webinaarissa, jossa käsiteltiin kotouttamisen eri vaiheita 1990–2010 luvuilta sekä kiinnitettiin huomio kotouttamiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Puhujina webinaarissa olivat Tomas Häyry, Pia Pajunurmi, Kristina Stenman, Omar Yehia, Nasima Razmyar ja Satu Ranta-Tyrkkö. Webinaarin juontajana toimi Emine Ehrström.

– Tapahtumaan ilmoittautui 134 osallistujaa ja noin 90 henkilöä oli keskimäärin paikalla webinaarin aikana. Webinaari tallennettiin ja ilmoittautuneet saavat linkin tallenteeseen, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, hankepäällikkö Petra Winberg.

Kaupunginjohtaja toi esille maahanmuuton tarpeellisuuden

Vaasa on kautta historian ollut maailmalle hyvin avoin ja ottanut vastaan tarjotut mahdollisuudet, siksi Vaasa on Suomen mittakaavassa hyvin kansainvälinen.

– Puhumme maahanmuuton ja kotouttamisen puolesta, sillä on kiistatonta, että tarvitsemme maahan muuttoa. Kotouttamistyön merkitys kasvaa, sillä kaupunki vastaa jatkossakin kotouttamistyöstä yhteistyössä ELY:n, tulevan hyvinvointialueen kuntayhtymän sekä kolmannen sektorin kanssa. Meillä on tavoitteena, että Vaasassa ovat Suomen onnellisimmat asukkaat, kaupunginjohtaja Tomas Häyry avasi juhlaseminaarin.

Kotouttamisen alku oli jatkuvaa oppimista

Vastaanottokeskuksen johtaja Pia Pajunurmi toi esille, miten kotouttamista alettiin toteuttamaan ja kehittämään 1990-luvun alusta lähtien ensimmäisten pakolaisten saavuttua Vaasaan. Pajunurmi toi esille myös Punaisen Ristin Pohjanmaan ruotsinkielisen piirin entisen toiminnanjohtaja Kalle Sundelinin muistoja alkuajoilta. Joitakin oppeja haettiin Ruotsista ja joitakin oppeja huomattiin käytännön toiminnan kautta.

– Esimerkiksi Vaasassa vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat aina asuneet hajasijoitettuina eri puolilla Vaasaa vuokra-asunnoissa. Tämän on huomattu parantavan turvapaikan hakijoiden elämänlaatua. Asukkaat voivat paremmin, kun he ottavat itse vastuuta elämästään ja voivat elää mahdollisimman normaalia elämää. Tämä toimintatapa on ollut ja on edelleen muille kunnille malli toimia, kuvailee Pajunurmi.

Kotouttamisessa työn saanti on todella tärkeää

Vaasassa vuodesta 2004 asunut kotouttamisen kokemusasiantuntija Omar Yehia kertoi oman kokemuksensa, kuinka vaikeaa oli aluksi sopeutua Suomeen. Suomi on niin kaukana Libanonista ja Syyriasta, joissa Yehia oli aikaisemmin asunut.

– Mitä kauemmaksi kotimaastasi muutat, sitä suurempia haasteita kohtaat kielen ja kulttuurin osalta. Kotimaassasi elätät perheesi ja pidät heistä huolta, sitten uudessa kotimaassa oletkin kuin lapsi, joka tarvitsee muiden apua joka asiaan, kuvailee Yehia.
Vaikka Yehialla on ollut paljon haasteita, hän on vaikuttunut Suomen luonnon kauneudesta, rauhallisuudesta ja turvallisuudesta.

Kun Yehialta kysytään, milloin maahanmuuttajan voi sanoa olevan kotiutunut, hän vastaa: ”Silloin, kun henkilö pääsee töihin ja pystyy elättämään perheensä. Työ antaa mahdollisuuden oppia Suomen kulttuuria ja kieltä.”

”Me päätämme, millaisen ilmapiirin luomme Suomeen”

– Kun 8-vuotiaana saavuin Afganistanista Suomeen perheeni kanssa vuonna 1992, Suomi oli toisenlainen. Suomalaisille pakolaiset olivat yhtä outo asia kuin Suomi pakolaisille. Päädyimme Helsinkiin asumaan ja siellä edelleen asumme. En joutunut lapsena kohtaamaan juuri ollenkaan rasismia, vaan kasvoin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Silti polkuni ei ole ollut helppo, vaikka olen ollut myös onnekas, aloittaa Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar odotetun puheenvuoronsa.

Jo silloin Helsinki oli Suomen vieraskielisin kaupunki, ja on edelleen. Joka 4. helsinkiläinen on vieraskielinen. Joukossa on myös Suomessa syntyneitä vieraskielisiä. Nuorista, alle 29-vuotiaista helsinkiläisestä joka 5. on vieraskielinen. Koko Suomessa on alle 8 % vieraskielisiä.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi jakoi maan kahtia. Osa avasi ovensa, osa halusi laittaa rajat kiinni. Oli polttopulloiskuja, ministerien uhkailuja. Osoitettiin auttamisen halua, mutta vahvempana nousivat toisenlaiset reaktiot.

– Ilmapiiri Suomessa on kiristynyt. Vihapuhe ja rasismi näkyvät ihmisten arjessa. Hiekkalaatikoilla, kouluissa, etenkin nettipalstoilla, myös ylempien päättäjien joukossa. Vihapuheista on lyhyt matka vihatekoihin, Razmyar tuo esiin huolensa.

– Olemme uuden edessä monin tavoin. Maahanmuuttoa tarvitaan jo taloudellisesta näkökulmasta. Meidän tulisi pitää avoimet ovet sodan jaloista pakeneville. Miten heidät saadaan osaksi suomalaiseen yhteiskuntaan? Entä miten kuuntelemme heitä, joita pelottaa saapuvat pakolaiset? Yhteiskunnalliseen keskusteluun kaivataan arvokkuutta, ilman toisen osapuolen leimaamista, pyytää Razmyar.

Razmyar kertoo, kuinka Helsingin Sanomien uutisointi uudesta nuorisorikollisuuden ilmiöstä aiheutti valtavasti kohua ja pelkoa. Myöhemmin julkaistut korjaavat uutiset eivät tilannetta enää auttaneet.

– Vastaan nuorisotyöstä ja tiedän nuorisotyöntekijöiden kohtaavat päivittäin näitä nuoria. Tunnemme jokaisen heistä. Puhuin tässä maahanmuuttajanuoren kanssa, joka on tehnyt töitä maahanmuuttajiin liittyvässä projektissa. Nyt hän suri sitä, että uutisoinnin vuoksi viiden vuoden työ tuntui menneen hukkaan. Hesarin jutun seuraukset tuntuvat maahanmuuttajataustaisten nuorten arjessa. Heitä pelottaa lähteä ulos tai katsoa muihin ihmisiin. Rasismi saa pään painumaan alas ja tuntemaan itsensä arvottomaksi. Keskustelua on voitava käydä rakentavasti, ja keskustelun on pohjauduttava faktoihin, kertoo Razmyar vakavana.

Herää monia kysymyksiä. Kuinka yhteiskunnallinen ilmapiiri on näin kielteinen? Miten Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset löytävät paikkansa? Kokevatko he tasa-arvoa, ja onko heillä samat edellytykset elämässään kuin muilla?

– Me päätämme, millaisen ilmapiirin luomme Suomeen. Vastuu on jokaisella meistä. Lämpimät onnittelut erinomaisesta kotouttamistyöstä Vaasassa ja hyvää syksyä! päättää Razmyar merkittävän puheenvuoronsa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

- Kotouttamisvastaava Hanna Kakko, puh. 0400 877 217, hanna.kakko@vaasa.fi


- Hankepäällikkö Petra Winberg, Talent Coastline Employment –hanke, puh. 040 352 6583, petra.winberg@vaasa.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Vaasan kaupunki - Vasa stad
Vaasan kaupunki - Vasa stad
PL / PB 3
65101 Vaasa

+358 6 325 1111http://www.vaasa.fi

Vaasan kaupunki

Aina aurinkoinen Vaasa on Pohjolan energiapääkaupunki, jossa yhdistyvät innovatiivisuus, teknologia, laadukkaat palvelut, monipuolinen koulutus- ja kulttuuritarjonta sekä energinen meininki.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan kaupunki - Vasa stad

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye