Työsuojelurahasto

Koulujen turvallisuus haltuun yhteisin välinein

Jaa

Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen EduSafe-tutkimuksessa kehitettiin opetusalan tarpeisiin räätälöity kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinnan malli.

Vanhempi tutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta sanoo, että mallia käyttämällä turvallisuuden hallinnasta opetusalalla tulee systemaattista, yhteisesti jaettua toimintaa ja sillä saavutetaan pysyvämpiä tuloksia kuin opetusalalla tällä hetkellä vallitsevalla yksilölähtöisellä ja hajautuneella toiminnalla.

– Turvallisuuden hallinta siirtyy mallin avulla yksilön harteilta yhteiseksi tekemiseksi, oppimiseksi ja kehittämiseksi yhteisin välinein, Teperi kiteyttää.

Työsuojelurahasto rahoitti kaksivuotista tutkimushanketta, jossa tehtiin laajaa yhteistyötä kymmenen organisaation kanssa. Mukana olivat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Solakallion koulu, Botby grundskola, Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston iltapäivätoiminnan ohjaajat, Helsingin kaupungin palvelukeskus, Riihimäen opetustoimi sekä opettajankoulutuslaitosten yhteydessä toimivat normaalikoulut Helsingistä, Turusta, Raumalta ja Savonlinnasta.

Opettaja katveesta fokukseen                                                           

Suomalaisia oppilaitoksia on yleisesti pidetty turvallisina työskentely-ympäristöinä. Koulujen haavoittumattomuuden illuusion rikkoivat 2000-luvun kouluampumiset. Turvallisuushaasteita on viime vuosinakin tunnistettu runsaasti.

– Perehdyimme turvallisuuteen henkilöstön, työn ja työpaikan turvallisuuden näkökulmasta. Oppilaiden turvallisuutta hanke koski vain välillisesti – toisin kuin yleensä. Tyypillistä nimittäin on ollut, että opettajat keskittyvät oppilaisiin, eivät itseensä, vaikka ongelmatilanteissa heihin saattaa osua pahastikin. Heidän turvallisuutensa, toimintakykynsä ja jaksamisensa ovat jääneet katveeseen.

Turvallisuus näyttäytyy Teperin mukaan monimutkaisena ilmiönä, joka kytkeytyy työn muutokseen. Opettajan työssä korostuvat tänä päivänä verkostot, ja esimerkiksi perheiden kärjistyneet ja haastavat tilanteet kuormittavat opettajaa.

Kouluissa myös kohdataan viikoittain rähinöintiä, väkivallalla uhkailua, tönimistä, läpsimistä, tavaroiden heittelyä. Useinkaan opettajat eivät raportoi kohtaamistaan uhkatilanteista – toisaalta tapahtumat voivat äkkiä olla sosiaalisessa mediassa, mikä haittaa hallinnan tunnetta.

– Monimutkaisissa asioissa korostuvat tutkimusaineiston mukaan opettajien ja muun henkilökunnan psyykkinen vahvuus ja kyky kestää kuormitusta, Teperi kertoo.

Näkökulman suuntaaminen on siksikin tärkeä, koska oppilaitosten turvallisuus koskettaa niin suurta määrää työntekijöitä: oppilaitoksissa työskentelee 70 000 opettajaa ja heidän lisäkseen muuta henkilökuntaa.

Eroon sirpaleisuudesta ja yksilölähtöisyydestä

Tutkimukseen osallistunut opetusalan henkilöstö arvioi opetusalan turvallisuusilmapiirin hyväksi tai melko hyväksi.

– Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin näkyy se, että turvallisuuskäytännöt eivät ole systemaattisia eivätkä pitkäjänteisiä. Turvallisuuskulttuuri on sirpaleista, ulkokohtaista ja yksilölähtöistä. Omaa toimijuutta turvallisuuden hallinnassa ja kehittämisessä ei oteta. Toisaalta eteen tulevia asioita ratkotaan yksin, omalla persoonalla, ilman vakiomenettelytapoja, Teperi kertoo.

Turvallisuuskriittisillä aloilla, kuten ydinvoimassa ja ilmailussa, on systemaattiset vakiomenettelytavat – ikään kuin rautalankamallit –, joista kasvatus- ja opetusalallakin voi ottaa oppia ja joiden kaltaisia malleja tutkimuksessa kehitimme ja testasimme.

Ennen, tilanteessa ja jälkeen

Tutkimushankkeessa tehtiin alku- ja loppukartoitukset kyselyin ja haastatteluin sekä interventioina Muutospajat, Stop väkivallalle- ja Vihreä risti -toimintamallit sekä Hetipurku eli henkinen ensiapu.

Teperi kertoo, että muutospajoissa ennakoidaan: tunnistetaan ja tunnustetaan riskejä, suunnitellaan toimintamalleja, opastetaan, koulutetaan ja perehdytetään. Synnytetään yhteinen ymmärrys työn ja turvallisuustilanteen muutoksesta. Tämä kaikki on turvallisuuskulttuurin luomista.

Stop väkivallalle - ja Vihreä risti -malleissa toimitaan poikkeamatilanteessa: raportoidaan yksinkertaisella menetelmällä, mitä on tapahtunut. Tutkitaan poikkeama ja opitaan siitä. Hetipurku on systemaattista henkistä jälkipuintia, joka auttaa palaamaan normaaliin.

– Mallissa painotetaan turvallisuuden johtamista, yhteistä oppimista ja kehittämistä sekä yhteisöllisiä toimintatapoja arjen tilanteissa. Systemaattiset toimintatavat ovat viesti myös oppilaille.

Malli levitetään opetusalalle laajaan hyötykäyttöön kehitystyön pohjaksi. Tämä toteutuu olemassa olevien rakenteiden kautta: opetustoimet, aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset, opettajankoulutus ja Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkosto (Optuke).

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos, puh. 043 825 7454, anna-maria.teperi@ttl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki

+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?24.5.2018 10:30Tiedote

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan26.4.2018 12:54Tiedote

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme