Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kouluruokailun juhlavuosi Helsingissä

Jaa

Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Vuonna 1943 Suomessa säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille. Laki velvoitti, että vuoden 1948 alusta oli koko maan kansakouluissa järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria. Helsingin kaupunki aloitti edelläkävijänä maksuttoman ruoan tarjoilun kansakouluissa syksyllä 1943 eli tänä vuonna Helsingin kouluruokailu täyttää jo 75 vuotta. Juhlavuotta vietetään Helsinki Education Weekin aikana erikoismenulla Helsingin peruskouluissa 5.-9.11., jolloin koululaisille on tarjolla kestosuosikkeja eri vuosikymmeniltä. Viikko huipentuu juhla-ateriaan perjantaina, jolloin kouluissa tarjotaan 1980-luvun lopun suosikkiruokaa eli broilerinkoipia.

Velleistä ja keitoista vegaani- ja kasvisruokiin
Alkuaikoina kouluruoka oli puuroja, vellejä ja keittoja. Nykyisin helsinkiläiseen kouluruoka-ateria koostuu kahdesta lämpimästä pääruokavaihtoehdosta, joiden lisäksi tarjolla on salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Vuodesta 2003 alkaen kouluissa on ollut tarjolla vegaaninen lämmin ateria, vuodesta 2007 ateriavaihtoehdot ja vuodesta 2011 kasvisruokapäivä. Arkiruokailua piristäviä ruokateemoja, vuodenaikaisjuhlia sekä hävikki- ja suosikkiruokaviikkoja vietetään säännöllisesti lukuvuoden aikana.

Kouluruokailun virstanpylväitä
1896 Kouluruokailuasioita käsitellään virallisesti ensimmäisen kerran.
1905 Augusta af Heurlin perustaa koulukeittoyhdistyksen, valtuusto myöntää raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi.
1918 Avataan kaupungin keskuskeittola.
1925 Valtuutettu Miina Sillanpää tekee valtuustoaloitteen ilmaisesta kouluateriasta, ei toteutunut vielä.
1943 Maksuton kouluruoka helsinkiläisille: kerran päivässä tarjotaan liha-, kala- tai vihanneskeitto tai velli.
1950-luku Kahden viikon kiertävällä ruokalistalla lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja, kuivamuonaa (grahamsämpylä ja sulatejuusto/nakki). Maitoa tarjotaan syys-, loka- ja toukokuussa, muulloin vellejä. Kouluruokakomitea suosittelee ensimmäisen kerran kouluruoan ravitsemuksellisen laadun parantamista, esim. maidon, lihan ja juuston määrän lisäämistä sekä raakojen kasvisten tarjoamista (tuorepala).
1968 Saadaan haarukat ja veitset käyttöön. Aterimet tilattiin jo edellisenä vuonna, mutta silloin ei ollut vielä haarukalla ja veitsellä syötäviä ruokia tarjolla. Vuoka- ja kastikeruoat tulevat ruokalistoille ja 4 viikon kiertävällä ruokalistalla on mm. lihapyörykät, tilliliha, maksahöystö ja jauhelihakastike. Ainoa tarjottava salaatti on punajuurisalaatti ja juurekset paloina.
1970-luku Erityisruokavalioiden huomioiminen (diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosi-intoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkaa. 6 viikon kiertävät ruokalistat, joissa tavoitteena täysipainoinen ateria, huomio aterioiden ravintoarvoihin. Juures- ja kaalisalaatit punajuuren rinnalle.
1977 Peruskouluun siirtyminen nostaa päivittäisten aterioiden määrän 29­500 ateriasta 47­500 ateriaan ja jakelupisteitä on 138 (ennen 100).
1980-luku Taloudellinen nousukausi alkoi näkyä ruokalistalla vuosikymmenen lopulla. Ruokalistojen ruokavalikoimat alkavat kansainvälistyä ja ruokalistat monipuolistuvat, esimerkiksi pastaruoat (canneloni ja spagettivuoka) lisääntyivät ruokalistalla. Myös broilerinkoivet tulivat ruokalistalle.
1984
Ensimmäinen laaja mielipidekysely oppilaille (1173 vastaajaa). Suosikkiruokina kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto.
1990-luku Lama vie broilerinkoivet lautasiltaja maksaruoat poistetaan A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Tilliliha ja piparjuuriliha poistuvat ruokalistalta. Esikäsitellyt raaka-aineet yleistyivät ja tuotevalikoimat monipuolistuivat. Kansainvälistyminen tuo listoille chili concarnen, tortillat, wokit ja lasagnen.
2000-luku Kouluruokaloista kouluravintoloita, ruokahuollosta ruokapalvelua, oppilaat asiakkaita. Suosikkiruokina kalapuikot, pinaattiohukaiset, lihamakaronilaatikko, ohrapuuro ja tortillat. Kouluihin oppilaista koostuvat ravintolatoimikunnat osaksi kouluruokailun suunnittelua. Huomio hävikkiruokaan: syö, mitä otat ja hävikkiviikko-kampanjat.
2003 Vegaaniruokavaliota noudattavat huomioidaan.
2004 Maksullinen välipalamyynti alkaa, tarjolla ravitsemuksellisia välipaloja.
2007 Päivittäin kaksi ateriavaihtoehtoa kaikkien vapaasti otettavissa (kasvisvaihtoehto), Helsinki edelläkävijänä Suomessa.
2011 Kaupunginvaltuuston päätöksellä aloitetaan kaikissa kouluissa kasvisruokapäivä kerran viikossa, tarjolla kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa.
2013 Salaattikomponentit salaattipöytiin, lisää kasvisten ja vihannesten käyttöä. Suuri ruokalistauudistus, jossa erityinen huomio ruokien ulkonäköön, rakenteeseen, väreihin ja makuun. Ruokaraadit elvytetään Helsingissä osaksi ruokalistan kehittämistä: oppilaiden osallistaminen.
2017
Kouluruokapäivää aletaan viettää vuosittain maksuttoman kouluruoan kunniaksi.
2018 Vastuullisuus, sesongin raaka-aineet ja ruokatrendien seuraaminen sekä globaali vastuunottaminen ja hiilijalanjäljen seuraaminen oleellisesti mukana kouluruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jatkuva kehittäminen ja oppilaiden osallistaminen on arkipäivää.

Kouluruokailu kehittyy yhteiskunnan mukana
Oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokailun kehittämiseen ravintolatoimikunta- ja ruokaraatitoiminnan sekä asiakaskyselyiden kautta. Ruokien ja ruokalistojen kehittämisessä tärkeää on mieluisuus, hyväksyttävyys ja ruokailuun kannustaminen. Ensimmäinen asiakaskysely toteutettiin Helsingissä jo vuonna 1984, jolloin suosituin kouluruoka oli kalapuikot ja tartarkastike. Tietyt kestosuosikit pitävät pintansa vuosikymmenistä toiseen, mutta uudet sukupolvet luovat myös omaa ruokakulttuuriaan. Nykyisin suosikkiruokia ovat tortilla, hampurilainen ja kebabkastike. Oppilaat ovat vastuullisia, joka ilmenee suomalaisten raaka-aineiden arvostamisessa sekä ekologisesti kestävien valintojen huomioon ottamisessa kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruokailu tukee osaltaan oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Helsingissä ruokailuhetkillä edistetäänkin kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä sosiaalista kanssakäymistä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa opetuksen järjestäjänä Helsingin kouluruokailusta. Toimiala ostaa ruokapalvelut palveluntuottajilta ja tekee tiivistä yhteistyötä näiden kanssa, esimerkiksi tuotteiden ja ruokalistojen suunnittelussa. Palveluntuottajia ovat Palvelukeskus Helsinki, Fazer Amica ja Sodexo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
ruokapalvelupäällikkö
Airi Rintamäki
puh. 09 310 86307 s-posti airi.rintamaki@hel.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
00510 Helsinki

09 310 44986https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/fi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Toimialaan kuuluu neljä palvelukokonaisuutta: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö, ruotsinkieliset palvelut sekä hallinto. Seuraa meitä @HelsinkiOppii, @LastenHelsinki, @tyovaenopisto, @Hforsarbis ja @StadinAO

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme